Rikollinen olosuhteiden pakosta

Uskomatonta, miten saamaton ja hajamielinen voi ihminen olla. Minä tarvitsisin sihteerin itselleni. Ei suinkaan bisneksiä hoitamaan, vaan pitämään kuria ja järjestystä, että huolehtisin arkiaskareista ja kaikista muista ei niin jokapäiväisistä asioista. Tässä talossa on kaikki ihan levällään eikä niin vanhaksi ihminen näköjään elä, että osaisi pitää huushollinsa kunnossa.
Atte sanoi eräänä päivänä, että hajamielisyys on meillä geeneissä. Voi kun sen hajamielisyysgeenin voisikin poistaa.

Maailmoistani herättäjä ei saisi olla mikään kohtelias tyyppi, joka kysyisi "Voisitko pestä pyykit", koska vastaus olisi todennäköisesti "Voisin, mutten halua kun tässä on nyt muuta mielenkiintoisempaa puuhaa". Sen pitää olla ilkeä pieni olento olkapäälle, joka tökkää niskakuoppaan sukkapuikolla ja aivojen ryhdistäytymiskeskukseen singahtaa välittömästi viesti "NYT otat sen pyykkikorin kainaloosi ja mätät sisällön pesukoneeseen!" Silloin tapahtuisi eikä meinaisi.

Ja sitten varsinaiseen asiaan. Auton katsastus on niitä liian harvoin tapahtuvia juttuja, että sen muistaisi tehdä ajoissa.
Viime torstaina tuli mieleen, että milloinkahan se Passatti pitäisi katsastaa. Liian viime hetkellä tuli sekin ajatus mieleen, koska se sama torstai olisi ollut viimeinen päivä hoitaa asia. Käytin auton perjantaina syynissä, koska ajattelin ettei se niin päivän päälle ole.

Inssi vetäisi isot henkselit paperiin ja luetteli, että tuosta tuosta ja tuosta pitää korjata ja tätähän ei nyt saa enää ajaa kuin korjaamolle ja sieltä ajanvarauksella suoraan tänne näytettäväksi.
Purin kieltäni, etten tokaissut päin naamaa, että elä poeka naurata. Eihän mihinkään korjaamoon heti pääse ja lapset oli mentävä laskemaan. Menin kyllä korjaamolle ja sain viikon päähän ajan.

Lauantaina oli Miimin kanssa treenitreffit, joten ajoin leimattomalla autollani Roukalahden kentälle ampumaan Viialle luvattomalla aseellani. Nykyäänhän starttipistoolitkin ovat luvanvaraisia, mutta eipä ole tullut moista hankittua. Menköön kun on alamäki muutenkin.

Treenit menivät hyvin omillakin koirilla. Jatsi oli enemmän kuin innoissaan eikä Hippakaan kovin pahasti paineistunut paukuista.

Palataksemme autoasiaan, tänään maksoin ison rahan ajokuntoisesta autosta, jonka kävin näyttämässä katsastuskonttorilla. Läpi meni että heilahti. Yhtä raivoisasti heiluin minä Q-katsastuksen ja Öljypisteen yhteisen leikkipihan keinussa. Kun istuu päivän sisällä, on oikeutettu liikkumaan ulkona jos on hyvä ilma ja joutuu odottamaan jotain.
Keinuin koko jälkitarkastusajan ja viisveisasin rengasliikkeen ukkojen tuijotuksesta. Ei ollut ikärajoja näkösällä, joten toivottavasti nautitte esityksestä.

Nyt on hyvä lähteä Senjan luokse viikonlopuksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla