Hippasen verran höpinää

Hippa kävi pitkästä aikaa näyttelyssä. Perinteisen Suvi-Karelian tilalle tullut Winter-Karelia pidettiin Joensuun areenassa ja aussiet arvosteli alankomaalainen Mouchart-Kleingeld Loes. Veteraanikehässä kaksistaan siskonsa Kirin kanssa pyörähtänyt Hippa sai hienon arvostelun: "8 years. Nice type. One ear standing up. Eyes can be more almond shaped. Good stop and bite. Nice bone. Good coat and tail. Move most ok. Little loose in front. Nice temperature." "8-vuotias. Hyvä tyyppi. Toinen korva pystyssä. Silmät voisivat olla enemmän mantelin muotoiset. Hyvä kallo ja purenta. Hyvä luusto. Hyvä turkki ja häntä. Liikkeet enimmäkseen ok. Vähän löysä edestä. Mukava luonne." Hippa sai EH:n ja kilpailuluokassa kiilasi Kirin edelle. Tämän lisäksi menimme kasvattajaluokkaan, jossa oli meidän lisäksi Petja, Kiri ja Arra. Kokomusta setti siis. Tuomari antoi Miimille kunniapalkinnon ja totesi, että koirien samankaltaisuus on selvästi nähtävissä. Toinen erityisesti ilahduttan...

Black friday on ollut todella black week, mutta meidän kohdalla eri tarkoituksessa kuin mainoksissa. Sitä Matkahuollon kautta kulkevan tavaran määrää ei kukaan kuolevainen osaa kuvitella! Alennusprosenttikiimassa kirppuilevan kansan pakettihimon tyydyttäminen vie kaiken ajan pimeästä pimeään ja kaiken tämän keskelle iski vielä flunssanpoikanen. En ole yli kahteen vuoteen ollut kipeänä ja taas muistui mieleen, miten kamalaa se on, mutta onneksi tauti ei yltynyt pahaksi. Buranan voimalla painettiin kaasua. Eilen pilkahti aurinko ja olo alkoi olla melkein normaali. Heti aamun lääkelenkin jälkeen ampaisin koirien kanssa ulos ja otin pitkästä aikaa kameran mukaan. Vanha palvelijani Canon 7D simahti jo jokin aika sitten eikä ole ollut varaa hankkia uutta. Onneksi isäntä on canonisti myös, joten lainasin hänen pikkurunkoaan. Sillä pärjää hyvässä valossa hyvällä putkella vallan mainiosti ja tuloksena oli kelpo otoksia. Mukava naapurini tuskin pahastuu ruokohelpipeltonsa verottamisesta, jot...

Pääsimme Nomsan kanssa agilityn alkeiskurssille, ja nyt on takana kaksi iltaa sen lajin treenejä. Miimi soitti eilen ennen hallille lähtöä. Rupattelimme niitä näitä ja hän houkutteli minua ilmoittamaan Hipan rally-tokokisoihin parin viikon päähän. Lupasin harkita asiaa. Harkinta tarkoitti treenitauon vaivihkaista päättämistä (siitä tarkemmin myöhemmin). Otin siis Hipan mukaan, koska oli lämmin ja hyvin tarkeni autossa odotella. Nomsan vuoron jälkeen oli hyvää aikaa puuhata Hipan kanssa pihalla. Voi hyvänen aika, että se oli innoissaan! Seuraaminen oli huippukivaa, paikalla kääntymiset ja sivuaskeleet ja... Jatsi oli siinä. Silmänräpäyksen verran, melkein neljäntoista vuoden ajalta tuttu ele, äännähdys, katse. Varsinkin se katse. Näin Jatsin silmät Hipan päässä. Ilo läikähti sisälläni. Ihan kuin mummeli olisi käynyt sanomassa, että ilmoita vain tuo otus kisaan. Kotimatka meni kyynelehtiessä. Yhtä paljon yhteisten aikojen ikävästä kuin jälleennäkemisen riemusta.

Tässä kirjoituksessa tanssahdellaan Jatsin tahtien loppukiemurat. Jo aikaisin keväällä minulla oli tunne, että tänä vuonna kääntyy mummelin kalenterissa viimeinen kesä ja niin kävi. Viikko sitten lähetimme Jatsin pilvenreunalle. Onhan se ollut välillä väsynyt ja kivulias jo pidemmän aikaa, mutta kipulääkityksellä pysyi kohtalaisen toimintakuntoisena ja mielen iloisuus hämää pitkälle. Kaksi viikkoa sitten Jatsi kulki lenkillä hyvin mukana ja kaikki vaikutti olevan ennallaan, mutta alkoi yskiä todella rajusti ja pari päivää kakoi limaa kurkustaan. Ensimmäinen ajatus oli kennelyskä, vaikka se ajankohtaan nähden tuntuikin käsittämättömältä. Myös nenä vuoti vähän, joten ajattelin että mikä lie flunssa iskenyt yhtäkkiä. Koko koira romahti ihan tyystin, ei jaksanut mitään. Välillä sai nukuttua yskältään, välillä valvottiin koko porukka sen takia. Cindyllä oli aikoinaan sydämen vajaatoiminta, joka ilmeni yskänä, mutta se yskä kuulosti ihan erilaiselta. Yskä ei hellittänyt ja vointi jatkui ...

Jonkin aikaa kisataukoa viettäneenä päätin ilmoittaa Hipan oman seuran kokeeseen, joka oli menneenä lauantaina. Hannele Pirttimaa oli laatinut kivan ja täysin suoritettavissa olevan radan, mutta meidän jännitysongelman ja kaksi alla olevaa nollaa huomioon ottaen en kovin suurin odotuksin mennyt kehään. Hattutemppua pelkäsin, mutta positiivisesti pitää aina ajatella, joten yritin keskittyä itse asiaan. Sitä isompi yllätys oli se, että en tällä kertaa jännittänytkään kovin paljon ja Hippa oli hyväntuulinen myös. Toisena kylttinä ollut puolenvaihto jalkojen välistä toi -1 kontrollin puutteesta. Hippa tekee nämä melko ravakkaan tyyliin ja siinä vähän seuraamispaikka heittää ja saattaa koskettaa minua myös. Mutta eipä hätää, heti seuraavana ollut pujottelu oikealla puolella meni hyvin! Hippa ei pyrkinyt oikomaan normiseuraamiseen. Minun piti sitä vähän hoputtaa, mutta osasin tehdä sen huitomatta käsilläni, joten ei miinuksia. Neljäntenä oli koira eteen, vasemmalta oikealle. Tämä li...

Jatsilla oli eilen synttärit. Niin vaan on jo 13 vuotta menty rinta rinnan tämän elämäni koiran kanssa. Saa nähdä, miten pitkä (tai lyhyt) taival on vielä edessä. Jo reilusti ikääntyneen ja sen lisäksi vielä vaivaisen koiran kanssa jokainen päivä voi olla viimeinen, joten iloitkaamme aina uudesta päivästä ja sen kiertymisestä iltaan. Jatsi ainakin on edelleen iloinen kun kömmin kammarista esiin toivottamaan eläimistölle huomenet. Jokainen yö on pitkä aika olla erossa omasta ihmisestään. Välillä voinnin kanssa ei ole kehumista. Selkä vihoittelee eikä siitä sen somempaa tule. Tasainen ohjeen mukainen kipulääkitys ei tehoa ja keväällä kokeiltu hermokipulääke (ihmistenkin epilepsiaan käytetty) veti koiran niin alamaihin, että olin jo viemässä sitä viimeiselle reissulleen. Älysin yhdistää huonon voinnin vallitsevaan lääkitykseen, lopetin pillereitten antamisen ja kas, koira oli seuraavana aamuna kuin peipponen konsanaan. Kokeilin mitä tapahtuu, jos annan oikein tuhdin yliannostuksen tav...

Juhannusaatto klo 20: Aurinkoista, pilvenhattaroita, tuuli hyvin kevyttä tai jopa olematonta, lämpötila aamusta lähtien 21 astetta. Juhannuspäivä: Muuten sama, mutta lämpötila kipusi hellelukemiin. Ei siinä Komperon museolla lippu juuri liehunut eikä voinut kuin ihmetellä, miten tähän aikaan vuodesta oli näin lämmin. Aattoaamu ei alkanut hyvin. Nuoriso nukkui vielä kymmenen aikoihin, joten päätin ottaa rennosti. Jörn Donner sanoi jo ajat sitten, että "lukeminen kannattaa aina" ja tätä neuvoa olen pyrkinyt toteuttamaan. Asemoin itseni sohvalle ja tällä kertaa kirjana oli Lee Childin Pakon edessä. Jännä ja kiehtova. Lienenkö jännittänyt väärällä tavalla kun jysäytti noidannuolen vasempaan lapaan. Aikani siinä kuulostelin ja ainoa asento, jossa tuntui pahalta oli siinä mukavimmassa paikassa sohvannurkassa. Ei auttanut kuin tarttua töihin. Täytin peräkärryä kaatopaikalle vietävällä romulla ja pesin saunan. Jossain vaiheessa kroppa sanoi, että nyt riittää, joten päätet...

Syksystä lähtien olen käynyt Hipan kanssa PoKSin hallilla rallytreeneissä. Maaliskuussa tuli Elli Kinnunen (Etoelävä) pitämään koulutusta ja pääsin mukaan. Pitkään aikaan en ole käynytkään missään koira-aiheisilla kursseilla. Aluksi oli lyhykäinen teoriaosuus rally-tokosta tai oikeastaan koirankoulutuksen psykologiasta. Kysymykseen "haluatko RTVA-tittelin" käsiä nousi monta, kun taas kysymykseen "aiotko hankkia RTVA-tittelin" käsiä ei enää noussutkaan kuin jokunen. Moni haluaa valioitua, mutta tosipaikan tullen ei välttämättä olekaan valmis tekemään tarpeeksi töitä sen eteen. Tavoitteiden asettaminen kannattaa ehdottomasti, vaikka tavoite ei toteutuisikaan. Mitä sitten? Ehkä asia on liian vaikea kuten minulla voittajaluokan tokon koulutus Jatsille. En enää haaveile tokovaliosta. Eipä silti, ei Jatsistakaan siihen enää ole. Ellin mukaan on ongelmia ja tekosyitä. Ongelmiin voi etsiä ratkaisuja ja tekosyitä pilkkoa pienemmiksi palasiksi, kunnes ne eivät ole enää ...

Tervepä teille! Mamma antoi taas vaihteeksi minulle puheenvuoron. Tykkään. Tässä päivänä muutamana mamma alkoi ruuvata meidän autohäkistä väliseinää pois. Voi kehveli, se tarkoittaa sitä, että lähdetään jonnekin pitemmälle matkalle. On nääs mukavampaa olla kontissa kun saa olla vähän väljemmin. Jonkun aikaa siellä ihmeteltiin kunnes parkkeerattiin jollekin isolle aukealle. Mamma käytti meidän pissillä ja sitten hävisi kohti isoa rakennusta, jossa on kaksi ovea. Toisessa lukee "Ingång" ja toisessa "Utgång" .  Vaikka koira olenkin niin kyllä ihmisten kielet meikätytön päässä taipuu. Sanoin Jatsille, että miksi sisämaalaisille ja ulkomaalaisille on omat ovet? Eikö se ole vähän... hmm... epätasa-arvoista? Jatsi moitti minua tyhmäksi. Sanoi, että ne tarkoittaa sisään- ja uloskäyntiä ruotsiksi kirjoitettuna.  Ruotsiksi? Saatan tyhmä ollakin, mutta ei se tätä varsinaista asiaa muuta yhtään sen viisaammaksi. Nyt ollaan Suomessa ja vieläpä melko syvällä Savossa. Mik...

Meillä on tosi mukava ja rotukirjava rally-tokoryhmä. Kokoonpanossa on oman aussieni lisäksi dobermanni, kaksi portugalinpodengoa, kaksi nahkacollieta, glen of imaalinterrieri sekä lagotto romagnolo. Kahden koiran omistajat treenaavat koiriaan vuoroviikoin kun kesken treenivuoron ei ole luvallista vaihtaa koiraa. Itsenikin tekisi mieli ottaa joskus Jatsi mukaan, mutta Hippa tarvitsee näitä treenejä enemmän. Ehkä sitten keväällä kun voi varsinaisen vuoron jälkeen tehdä jotain pihalla, jos siellä ei ole muuta toimintaa. Viimeksi sattui ihan muitten asioitten takia kamera mukaan, joten käytin tilaisuuden hyväksi. Tätä Metkan hymyä ei nimittäin voinut jättää kuvaamatta. Ensin se raotti ylähuultaan vähän, sitten alahuulta, sitten molempia vähän enemmän. Lopulta koko etuhampaisto loisti kun oli niin mahdottoman mukavaa. Jenna on menossa Vivian kanssa kokeeseen ja halusi ratatreeniä, joten sen takia tehtiin vähän pidempi rata. Meillä on joka kerta lyhyehkö rata tehtävänä ja sen li...

Virpin mökille Taivalkoskelle menoa on suunniteltu jo monta kertaa. Keväällä valtakunnallisesti käsiin räjähtänyt kanojen mycoplasmaepidemia esti lähtemisen kun ei voinut tietää olemmeko kummatkin oireettomia ja kontaktittomia kanallisia. Kun selvisi, että tauti ei ole este vierailulle, passatti sanoi, että ei suostu lähtemään mihinkään. Sitä korjaillessa meni tovi jos toinenkin. Syysloman koittaessa mitään esteitä ei enää ollut, joten tein äkkipäätöksen muutaman päivän reissulle lähdöstä. Jenna lupautui muuttamaan meille kana- ja talovahdiksi eli huoletonna sai lähteä. Keskiviikkoaamuna vielä lämmitin uunin ja sen aikana pakkasin omat, poikien ja koirien kamat läjään. Koukkasin pojat Uimaharjusta ja matka jatkui Lieksan ja Nurmeksen kautta kohti Koillismaata. Pojat ovat pienestä lähtien olleet tosi helppoja matkaseuralaisia ja niin nytkin. Kavereitten kanssa tekstailivat ja lukivat Akuja. Älysin lähtiessä kopata mukaan Mielensäpahoittajan äänikirjan ja sitä kuunnellessa vierähti k...

Miimi oli eilen vapaalla ja houkutteli jäljentallaukseen. Tuumasta toimeksi ja Hirvolanvaaran viiden tien risteykseen lähdettiin. Se on hyvä paikka tehdä jälkeä kun jokaiselle koiralle on oma metsäteiden rajaama viipale kangasta. Hipalle Miimi tallasi suunnilleen alokasluokan pituisen jäljen, jana oli lyhyt, mutta kulmia sen sijaan reilusti. Tytteli ampaisi janalle melkein luotisuoraan ja käännös jäljelle oli suorastaan sotilaallinen. Muut kulmat menivät vähän kaarrellen, mutta varmasti. Vauhtia piisasi, ilmaisut olivat täydelliset ja koira muutenkin selkeästi luettavissa. Loppupuolella taisi hetken väsy vaivata kun jäi katselemaan, että onko vielä pakko jatkaa. Olihan se, ja niin me edettiin loppuun asti ilman pullikointeja. Viimeinen keppi oli hylätyn traktorinrenkaan vieressä ja se vähän jänskätti, mutta hienosti kokosi itsensä. Kokonaisuutena tehokasta nenänkäyttöä ja enimmäkseen tarkasti jäljellä. Kyllä alkoi tehdä mieli aloittaa paukkutreenit, että josko sen kanssa vielä ko...

Jatsi kävi tänään kalevalaisessa jäsenkorjauksessa. Meillä on näitä mahtavia, ihmistä ja eläintä kokonaisuutena hoitavia henkilöitä peräti kaksin kappalein kävelymatkan päässä. Toinen ihan naapurissa, toinen vähän etempänä. Autollahan me sinne tietenkin mentiin ja mummeli pääsi Marko Luotosen taitaviin käsiin. Jatsi ei ole syönyt kipulääkkeitä useampaan kuukauteen ja on muutenkin melko virkeä ja liikkuu hyvin, mutta selässä on lihakset kireänä. Päätin kokeilla tavallisen hieronnan sijaan vaihteeksi tätä systeemiä. Tavan hieronta käsittää sen tietyn setin, mutta kalevalaisessa koira määrää hoidon tavan ja keston. Sitä ei siis pakoteta mihinkään tiettyyn asentoon, vaan se voi istua, maata, kellahtaa kyljelleen tai rellottaa selällään. Mikä vain milloinkin hyvältä tuntuu. Jatsi kävi läpi kaikki asennot. Aluksi se yritti paeta kun sattui, mutta sitä ei lasketa keston määrittämiseksi ja pidin koiraa aloillaan. Marko kokeili sieltä täältä ja heilutteli takajalkaa samalla. Kun Jatsi hu...

Eläinlääketieteen lisensiaatti K. Väisänen soitti tänä aamuna ja kertoi sen minkä saamani sähköpostin perusteella jo tiesin eli Jatsin viimeisin verikoe Canine 4Dx pikatesti (amerikkalainen sydänmato, ehrlichia, borrelia ja anaplasma) oli kaikilta osin negatiivinen. Kipujen suhteen jatkamme hieronnalla ja BOTin lämmittävällä vaikutuksella. Huulen näppylää mietittiin, että mistä se voisi johtua ja Kirsi määräsi ensalkuun kyytabletteja lääkkeeksi. Jos vaiva on jotain allergiaperäistä, tableteista voisi olla apua kutinaan, mutta jos ei niin sitten arvaillaan taas lisää. Suun alueen muutokset viittaavat yleensä siihen, että koira syö jotain sopimatonta, joten puruluut pidetään toistaiseksi kaapin perukoilla piilossa. Kasvainta en ole pelännyt, koska ne ovat salakavalia ja harvoin ilmoittavat itsestään kutinalla. Tohtorimme oli tästä samaa mieltä. Edittiä... Kyytabletit tehosivat välittömästi ja vaikka niiden vaikutus on lyhytaikainen, kolmen päivän kuurin jälkeen kutina pysyi poiss...

Kolme viikkoa sitten käytin Jatsin perusteellisessa syynissä. Eipä silloin tullut mieleen vilkaista terveyskorttia myös siltä sivulta, missä rokotukset mainitaan ja vanhaksihan ne oli menneet. Asia korjattiin tänään. Minua jäi vaivaamaan myös Jatsin väsyminen ja jatkuvat kivut, joihin lääkitys ei ole enää pitkään aikaan tehonnut. Jokin aika sitten tulleesta Koiramme-lehdestä (6/2015) luin jutun, jossa kerrottiin anaplasmoosista eli eräästä huomattavasti vähemmän tunnetusta punkkitaudista. Kyseessä oleva koira kärsi selittämättömistä kivuista, joten otin tämänkin asian Kirsin kanssa puheeksi. Saattaa olla, että yritän tarttua oljenkorteen, mutta nyt vain tuntuu siltä, että jokainen kivi pitää kääntää. Jatsi-parka pääsi jälleen verikokeeseen ja muisti harvinaisen hyvin, mistä oli kyse. Otin koiran kunnon halausotteeseen, mutta ei onnistunut piikitys. "Tuletko avuksi, Jatsi hyppii kattoon!" Kirsi huuteli avustajalleen. Vaivoin saimme kahdestaan pidettyä tärisevän, huutavan...

Jatsi on ollut Trocoxil-kuurilla jo pidemmän aikaa ja sen takia maksa-arvot on tarkistettava silloin tällöin. Koira on viime aikoina oirehtinut muutenkin, että ajattelin maksa-arvojen lisäksi voisi olla hyvä tarkistaa koko eläin perusteellisesti. Jokin aika sitten se muutaman kerran nyrpisteli ruokakupillaan pahoinvoivan näköisenä ja se on tosi hämmästyttävää tämän ahnettakin ahneemman koiran kohdalla. Lenkille se lähtee aina innoissaan, mutta jo alkumatkasta läähättää kuin isonkin ponnistelun jälkeen. Kovalla tiellä ja varsinkin asvalttialustalla kävely on vaikeinta, joten viime aikoina ollaan pyritty lenkkeilemään sopivan joustavilla metsäteillä. Tänä aamuna lähdettiin Outokumpuun Kirsi-tädin vastaanotolle. Keuhkot ja sydän olivat kuuntelun perusteella kunnossa. Maha ultrattiin ja se oli kunnossa. Laaja verenkuva sekä maksa- ja munuaisarvot olivat kunnossa. Ainoa koholla oleva arvo oli urea ja sitäpä sitten ihmeteltiin, että mistä moinen. Ruokinta on kohdallaan, joten Kirsi pä...

Ilmoittauduimme tyttöjen kanssa  Pyhäselän koirayhdistyksen järjestämälle rally-tokon alkeiskurssille. Kurssin vetäjä Pia Takkunen oli kovin huolissaan, että mahtaako alkeiskurssi olla meille liian pliisua kun olemme jo kisanneet. Vakuutin kolmeen kertaan, että ei ole. Osallistuminen viralliseen kokeeseen tässä lajissa ei tarkoita sitä, että tietäisi lajista tuon taivaallista. Menimme pk- ja tokotreenien pohjalta ja alokasluokassa se riittää oikein hyvin. Alkeiskurssilla opeteltiin kaikkien alokasluokan kylttien suoritustapa ja monta ylemmän luokan siinä sivussa. Samalla sai tietoa - eli meidän tapauksessa kertausta - oikeanlaisesta koekäyttäytymisestä. Kertaushan on opintojen äiti enkä näin ollen millään tavalla ylenkatsonut kurssin antia. Eivätkä ylenkatsoneet nelijalkaisetkaan oppilaat. Molemmat koirat olivat aivan liekeissä päästessään tekemään monenlaista aivojumppaa. Jatsilla oli intoa niin paljon, että aluksi kyltit vain paukkuivat ja ylimääräisiä pomppuja ja pyörähdyksiä...

Jatsi alkoi ontua toista etujalkaansa muutama päivä sitten ja on sen takia ollut lähes täydellisessä levossa. En löytänyt ontumiseen muuta syytä kuin sen, että koira on ottanut ravakamman lähdön jossain välissä ja venäyttänyt jalkansa. Lapaa tuntui aristavan. Positiivista tässä on se, että Jatsi on tarpeeksi järkevä ollakseen menettämättä hermonsa joutilaisuuden takia. Toisaalta se on turhan järjetön olemaan muistamatta oman tilansa ja saattaa esimerkiksi vieraan tullessa leiskauttaa sohvan selkänojan yli ja se ei tee kipeälle kropalle kovin hyvää. Ensi viikolla mummeli pääsee hierojalle. Tosin tuo muutaman päivän lepo on jo tehnyt parantavan vaikutuksensa ja tänään käytiin Nauvunkankaalla maisemienkatselulenkillä. Jenna kävi eilen Toman kanssa meillä pitkästä aikaa ja Hippa oli ikionnellinen päästessään antamaan velipojalle turpiin. Jatsi piti luonnollisesti jättää lenkille lähtiessä kotiin, mutta parempi sille niin. Pääsi sekin pidemmältä lenkiltä palattua pienelle kiepaisull...