tiistai 2. kesäkuuta 2015

Mummelin terveystarkastus

Jatsi on ollut Trocoxil-kuurilla jo pidemmän aikaa ja sen takia maksa-arvot on tarkistettava silloin tällöin. Koira on viime aikoina oirehtinut muutenkin, että ajattelin maksa-arvojen lisäksi voisi olla hyvä tarkistaa koko eläin perusteellisesti.

Jokin aika sitten se muutaman kerran nyrpisteli ruokakupillaan pahoinvoivan näköisenä ja se on tosi hämmästyttävää tämän ahnettakin ahneemman koiran kohdalla. Lenkille se lähtee aina innoissaan, mutta jo alkumatkasta läähättää kuin isonkin ponnistelun jälkeen. Kovalla tiellä ja varsinkin asvalttialustalla kävely on vaikeinta, joten viime aikoina ollaan pyritty lenkkeilemään sopivan joustavilla metsäteillä.

Tänä aamuna lähdettiin Outokumpuun Kirsi-tädin vastaanotolle.

Keuhkot ja sydän olivat kuuntelun perusteella kunnossa. Maha ultrattiin ja se oli kunnossa. Laaja verenkuva sekä maksa- ja munuaisarvot olivat kunnossa.
Ainoa koholla oleva arvo oli urea ja sitäpä sitten ihmeteltiin, että mistä moinen. Ruokinta on kohdallaan, joten Kirsi päätyi tulkitsemaan asian niin, että mahan limakalvo saattaa päästää urean tavallaan läpi. Siispä närästystabletti iltaisin naamariin, jos siitä olisi apua.

Mutta kyllä oli taas drama queen vauhdissa. Ensimmäinen pisto kyynärvarteen ei aiheuttanut mitään reaktiota, mutta alipaineneulan imu tuntui liian pahalta. Kirsi nauroi, että on hänellä ainakin tekniikka hallussa. Kun nykäisee jalkaa ylöspäin, takuulla neula irtoaa. Verta ei tullut tarpeeksi, joten toiseen jalkaan piti vielä pistää. Jatsi tiesi jo mitä oli tulossa ja parkaisu oli sen mukainen. Sitten piti minunkin pitää koiraa kiinni ihan kunnolla, ettei jo pelkästä tärinästä putoa pöydältä alas.

Kun hoitotoimet olivat ohi, Kirsi antoi nameja palkaksi ja tilanne nollautui saman tien. Sitten oli mukavaa neuvoa lääkäriä, mitä kaikkia tarvikkeita mistäkin kaapista piti ottaa. On se Jatsi sitten hellyttävä tapaus.

Väsymisongelmaan ei tullut ratkaisua, mutta kaupunkilenkkeilylle tuli kielto. Jos koiran kroppa ei sitä kestä, sitä ei harrasteta. Sen kyllä tajusin jo itsekin, joten tästä lähtien Markon luona kyläillessä käydään vaikka Siprissä pidempi lenkki. On siellä muutenkin mukavampi käppäillä kuin katuja pitkin.

Ei kommentteja: