perjantai 21. elokuuta 2015

Kulutusyhteiskunta täällä päivää

Mustikoita on poimittu selkä vääränä (sekä aikana että jälkeen) ja myyty ne pois kun kaikenmoista rahanmenoa on ja näyttää tulevan olemaankin.

Suurin ahmatti valuutalle on jo kauan aikaa ollut oma rakas passattini, josta jo rokkipostauksessa purppasin. Se heräsi henkiin pienen muovisen murikan vaihdannalla eli ahtopaineentunnistin oli pimennyt. Näytti ahtimelle liian suuria arvoja ja turbo toimi sen mukaan eikä kulku luistanut.

Ei siinä läheskään kaikki, vaan rahanmenovirran lähteet sijoittuvat alkuvuoteen, jolloin passattiin tehtiin nokkaremontti. Samalla rykäisyllä vaihtui jakopää ja kun katsastus oli ajankohtainen, asiat tarkastettiin siihen malliin. Vein hänet syyniin.

Järkytys oli valtava kun inssi sanoi, että tuo ja tuo pitää uusia ja tästä muuten tippuu öljyä ihan rutkasti. Mitä?! Ikinä ei ole öljyä syönyt, miten se nyt on semmoiseksi herennyt? Öljyvana johti kohti korjaamoa ja nokka-akselin vaihtajaa.

Menin kertomaan terveiset ja ilmaisin pahastuneeni kovasti, kun heiltä luvattiin auton olevan katsastuskunnossa. Ei auttanut pahastumiset, vaan uusimiskorjaus piti hoitaa ja mainitsin myös öljyvuodosta. Uusintanäytöllä meni läpi.

Ajelin huoleti ja keväällä kerran alkoi öljyn merkkivalo huutaa vimmattuna. Äkkiä täyttöä koneeseen ja sen jälkeen tuli tarkkailtua öljytikkua huomattavasti huolellisemmin.

Kun menohalut muuten palasivat (toisella korjaamolla laitettuna), palattiin myös öljynkulutukseen. Moottori pestiin ja pyöritettiin sitä niin kauan, että vuotokohta selvisi. Siinähän se oli venttiilikopan saumassa.

Menin vielä kerran kysymään, että eikö tuota nyt jo viimeinkin saisi kuntoon kun ei täällä huvikseen viitsi rampata. Työn vastaanottaja sanoi, että tähänhän viimeksi uusittiin venttiilikopan tiiviste. Saihan sen uusia, mutta yhä vaan vuotaa, joten asentaja töihin mars.

Homma hoitui, mutta kuulin hämmästyttäviä asioita tästä aiheesta. Kuulemma valmistajalta tuli tieto, että venttiilikopan irrottamisen jälkeen se sama koppa ei käy eikä tiivistäminen auta, vaan täytyy hommata uusi koppa. Anteeksi mitä?

Olivat ruutanneet silikonia lisäavuksi tiivisteeseen ja nyt toivotaan, että se pitää öljyt sisällä. Koska öljy valui yhtä reittiä ulos ja työnsin uutta toisesta reiästä sisään, en ollut vaihdattanut koko satsia pariinkymmeneen tuhanteen kilometriin ja niinpä suunnistin Öljypisteelle.

Siellä purppasin ihmetystäni julki ja pojat tuumasivat, että näinköhän on kopassa semmoinen kiinteä tiiviste, että vaatii uuden kopan joka irrotuksen jälkeen.

Ei kyllä mene minun vihreähkön ajattelutavan mukaan tämä asia. Miten paljon öljyä on vaatinut jo sen muovihärpäkkeen valmistus? Kodinkoneiden kertakäyttökulttuurissa on ollut ihan tarpeeksi nieltävää, mutta että kertakäyttöinen venttiilikoppa! Haiskahtaa sama politiikka kuin aikoinaan hehkulampputehtaalle annettu käsky tehdä lamput huonommin, että kauppa käy. Viis ympäristöstä.

Taidan ryhtyä etsimään seuraavaksi autoksi 80-luvun Volvoa. Perusmekaniikkaa, jolle itsekin voi tehdä jotain kun vähän opiskelee. Vaihdetaan ne osat mitkä pitää vaihtaa eikä niitä jotka markkinatalous haluaa vaihdettavan.

Ei kommentteja: