Aika näyttää

Niin paljon kaikenlaista tapahtumaa on jäänyt tänne naputtelematta, että en enää tiedä mistä lähteä sumaa purkamaan. Kun päivät istuu auton ratissa, ahteri ei enää ilta-aikaan halua tulla litistetyksi minun ja tuolin väliin. Siinä sitten jää vähemmälle nämä henkiset harrastukset, sähköpostin selaus ja poikien wilma-viesteihin vastaaminen. Kaksi viimeistä ovat tärkeitä asioita ja pitäisi tehdä ajallaan mutta kun... niiden tekeminen onnistuu toki kännykälläkin, mutta liian vaivalloista on minusta se miniruudun näpyttely.

Mainitsemisen arvoinen juttu on se, että viime syksynä siirryin koulunpenkille. Aloitin kalevalaisen jäsenkorjauksen opiskelun, joka tarkoittaa matkustusta Suolahteen aina muutaman kuukauden välein. Nyt on takana kaksi lähiopiskeluviikonloppua ja helmikuussa odottaa seuraava. Jokaista lähikoulutusta varten pitää tehdä vähintään 15 harjoitushoitoa ja oikein mukavasti olen saanut asiakkaita penkkiin, kiitos siitä heille myös tätä kautta. Vaikka koko kroppaa en vielä pysty käsittelemään, monet ovat saaneet apua kireyksiin jo nyt. Se ilahduttaa ja kannustaa jatkamaan. Vanhat asiakkaat ovat toistaiseksi tulleet mielellään uudestaan ja uusiakin olen saanut hankittua.

Aika on välillä kortilla tuon päätyön takia, mutta niin se on kurssikavereillakin. Meillä on WhatsApp-ryhmä, josta saa tarvittaessa apua, kokemuksia ja vertaistukea.
Sain myös edullisesti piirtäjille tarkoitetun anatomian kirjan, jossa on erinomaiset piirrokset lihaksista ja luista. Paras juttu on se, että siinä on myös eläinten anatomiaa, koska ihmisten lisäksi minua kiinnostaa myös koirien ja hevosten hoitaminen.

Jo ensimmäisellä kurssikokoontumisella keskustelua aiheutti harjoitushoitojen maksullisuus. Opettajamme ei ottanut kantaa asiaan, vaan antoi kaikille vapauden tehdä kuten haluavat. Osa ottaa korvauksen, osa tekee ilmaiseksi. Minä päätin ottaa 15 euron korvauksen nyt peruskoulutusjakson ajalta ja nostan hintaa sitten jonkin verran seuraavan vuoden osalta kun taitoa ja kokemusta on enemmän.
Omasta mielestäni rahan pyytäminen harjoitteluajalta ei ole väärin. Maksaahan opiskelijatyönä tehty hiustenleikkaus tai hierontakin jonkin verran.
Näyttökokeeseen asti rämpiminen kestää vähimmilläänkin kolme vuotta, joten minunlaiseni hätäinen ihminen saa nostaa itselleen hattua, jos saa homman vedettyä loppuun. Olen päättänyt saada, koska juttu on mielenkiintoinen ja kaikenlaisista vaivoista kärsiviä on paljon eli töitä riittää.
En suotta toista jo valmista tekstiä, joten tästä linkistä voi lukaista, mikäli kokee tarvetta syventyä aiheeseen tarkemmin.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla