Pokerinaama-Nomsa
Nomsa on kasvanut jo niin isoksi ja kypsäksi, että tuli aika käyttää se luonnetestissä. Viime sunnuntaina Tiina lähti kuskaamaan Arraa samaan tapahtumaan ja koukkasi meidät hienon koira-autonsa kyytiin. Suuntana Haukkumaja Maaningalla, tuttu paikka Hipan testauksesta.
Tuomareina toimivat Jorma Kerkkä ja Leena Berg, pitkältä ajalta tuttuja hekin.
Pitemmittä puheitta suoraan asiaan eli Nomsan riviin:
I Toimintakyky -1 Pieni
II Terävyy +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
IV Taisteluhalu -1 Pieni
V Hermorakenne +2 Tasapainoinen
VI Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
VII Kovuus +1 Hieman pehmeä
VIII Luoksepäästävyys +2a Aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma
Yhteensä 119 pistettä
Toimintakyvyn ja taisteluhalun miinuksellisuudet näyttävät äkkiseltään pahalta, mutta käytännössä eivät sitä ole. Kakkosen hermoilla koira paikkaa hyvin nuo puutteet, koska se toimii meillä arjessa ja harrastuksissa vallan hyvin. Toki helpompaa olisi treenata koiraa, jonka vireen saisi leikillä tarpeen tullen nostettua, mutta kun moottoria ei ole niin minkä mahtaa. Nomsan moottori on muualla, se on syömisessä, hyppimisessä ja kiipeilyssä. Niissä se on tosi hyvä.
Nomsan ollessa pieni se kyllä veti narua Hipan kanssa, mutta kun minä otin narun toisen pään, mielenkiinto lakkasi saman tien. Joskus harvoin olen saanut sen narutettua vetämään köyttä hetken aikaa. Sitten yhtäkkiä jokin syttyy sen kummallisissa aivoissa ja sylkäisee lelun pois. Jos osaisi, se vuodattaisi kyyneliä jäänsinisten silmien ilmeen kertoessa "en pysty, olen pahoillani, mutta en vaan pysty tähän".
Ehkä siinä on myös selitys sille, miksi Nomsan kouluttaminen on ollut muihin koiriini verrattuna poikkeuksellisen haastavaa. Se ei tarjonnut asioita, jotta olisin voinut palkata sitä. Jos odotin Nomsan tekevän jotain, se tuijotti vastaan ja odotti ohjeita. Kun niitä ei tullut, koira kyllästyi ja poistui paikalta. Ehkä palkka ei ollut tarpeeksi hyvä ja palkkauksen ajoitus riittävän tarkka.
Kun aikanaan agilitytreenit alkoivat, Nomsa alkoi tarjota toimintoja saatuaan vihjeitä, mitä kannattaa tehdä. Ne vihjeet se jalosti rämäpäisiksi kontakteilla keikkumisiksi. Treenien aluksi piti sillä kertaa tarpeettomat esteet sijoitella niin, ettei joku red hölmö ohikulkiessaan leiskauta keinusta omin nokkineen ja sitä rataa.
Koko testin pääset katsomaan tästä linkistä
Videosta täytyy mainita, että se on suurimmaksi osaksi minun itseni tekemä. Miten on mahdollista, että vannoutunut stillkuvaaja hurahti kertalaakista videoeditoinnin maailmaan?
Facebookissa muistaakseni Valokuvaajan neuvola -ryhmässä joku linkkasi Johannes Myllymäen Photoshop-tutorialin. Vilkaisin sitä ja samalla kanavalla oli Premieren käytöstä rautalankaversioita. Katsoin vartin verran ja olin saman tien myyty. Myllymäki esittää asiansa niin alusta pitäen, selkeästi ja hitaasti, että ääliökin ehtii tajuta.
Päätin, että teen videon itse. Aikaa meni ja varsinkin tekstiosuuksissa hammastenkiristelyä piisasi, mutta hyvä siitä tuli. Sikäli kuin "hyvä" on semmoinen minkä on apinoinut suoraan jonkun ohjeesta. Omannäköisen tekeminen on sitten ihan toinen juttu.
Kuva meni kutakuinkin, mutta äänen käsittelyssä äänimiesmieheni tuli apuun. Sateen ropinaa kameraa suojanneeseen sateenvarjoon sai vähän vaiennettua ja tarpeellisia ääniä tuotua esille. Poutasäällä mikki olisikin napannut äänet tosi hyvin, mutta tällä kertaa oli vähän vetisemmät olosuhteet.
Kiitos Tiinalle, joka kuvasi Nomsan testin. Minä tallensin vastaavasti Arran osuuden ja se on videourani seuraava projekti.
Tsekkaan kyllä senkin, mistä kaikki lähti eli Johanneksen Photoshop-tutorialin.
Kommentit