Kaikkea sitä on! Suom. shit happens.

Uusi vuosi, uudet tuulet, vanha pää, ja entistä holtittomampi meininki. Kohta ikäännyn kun satun kuulumaan niihin, joille totuus valkenee heti alkuvuodesta. Harmi vaan, että ikä ei merkkaa viisauden, saati älyn suhteen minun kohdalla yhtään mitään.

Jouluna mökillä ollesamme Kimmo sai ihme päähän piston. Otti pienen hehkulampun ja pisti sen pääni päälle.
"Äitillä himmeni!" oli kommentti ja hillitön kikatus päälle. Se oli varmaan jokin ennusmerkki.

Loma mennä hujahti niin nopsaan, ettei kurjaakin kurjempi ajantajuni pysynyt ollenkaan perässä. Tuloksena oli se, etten muistanut lähettää Kimmoa maanantaina kouluun. Kun kerran eskarikin alkaa 10. päivä niin kai koulukin... Juuei.
Laitoin opelle reissuvihkoon anteeksipyytelyt oppilaan tahattomasta lintsaamisesta. Eilen Kimmo kertoi, että Riti oli käyttänyt selityksiä kansliassakin. Että nyt minulle nauraa ainakin Viinijärven koulun opettajat.

Tänään oli pari juttukeikkaa viikonlopun Heiliin tehtävänä. Kävin Vesikossa kuvaamassa ja poislähtiessäni pihalla tupsahdin turvalleni. Ihmettelin, että miten voi olla näin liukasta hiekotetulla pihalla, mutta vilkaisu jalkoihin toi selityksen. Sievän siniset muovisuojat jaloissa ei takuulla pysy pystyssä Suomen talvessa ja alamäessä varsinkaan.
Jalkaan ja persukseen sattui, mutta hillitön nauru purkautui ilmoille siitä huolimatta. Luotan siihen, että niin kauan on toivoa kun osaa nauraa itselleen.

Mitä minusta tulee isona ja vanhana? Ajatuskin pelottaa.