maanantai 25. toukokuuta 2015

Prisma, tuo helvetin esikartano

Kyseessä on siis Suomen suurin Prisma Joensuussa. Kyllähän se silloin 20 vuotta sitten oli ihan kätevä kun sai suunnilleen kaiken saman katon alta, mutta missä on kohtuus? Puoti laajennettiin lentokentän kokoiseksi ja tavaravalikoima lisääntyi entistäkin vaikeavalintaisemmaksi.

Joskus siellä täytyy käydä kun tulee tarvis jostain, mitä ei omassa kaupassa ole ja samalla voi hoitaa kaikki muutkin ostokset. Eikä siinä mitään, mutta kun harvoin käytynä kestää oppia missä on mitäkin ja sitten kun sen oppii, koko hyllyjärjestys mulkataan ylösalaisin ja taas on sama opiskelu edessä.

Arvoisat asiakkaat! Päätimme järkiperäistää valikoimamme järjestyksen helpottaaksemme asiointianne. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa haittaa.

Käännös Prisma - Hanna:

Arvoisat asiakkaat! Päätimme hankaloittaa asiointianne sekoittamalla hyllyjen ja tavaroitten järjestyksen. Remontin aiheuttamasta mahdollisesta häiriöstä emme ole pätkääkään pahoillamme, koska te kannatte rahanne meille joka tapauksessa.

Se, että maitohylly sijoitetaan perimmäiseen nurkkaan, saattaa toisissa aiheuttaa hetkellisiä ostoshaluja kaikessa mitä matkan varrella näkyy. Tämä kai sen sijoittelun tarkoitus on.

Minä en huonomuistisena tule toimeen ilman ostoslistaa, joten puuskutan menemään sivuille vilkuilematta listan nuotittamaa reittiä pitkin. Jos jo listaa kirjoittaessa kulkee mielessään tulevaa reittiä ja samalla vilkuilee, mitä jääkaapista puuttuu, saa kirjoitettua ostokset listaan suunnilleen järjestyksessä ja niiden kerääminen käy kätevästi.

Siitä huolimatta jotain aina unohtuu kun silmä hyppää jonkun listan tuotteen yli. Ennen kassoja tämä on vielä korjattavissa eli kärry ympäri ja hakemaan (autuaita ovat hajamieliset, sillä heillä on hyvä kunto), mutta jos hihnalle latoessa ei näe sitä mitä pitäisi nähdä, peli on menetetty. Ei sen kokoisessa kaupassa edes minulla riitä julkeutta lähteä jonosta heittämään 400 metrin lenkki leipänurkkaukseen. Meidän kylän pikkuruisessa kaupassa tämäkään ei ole ongelma.

Eikä siinä vielä kaikki. Viimeksi nimittäin joku noin 3-vuotias ihmisentaimi testasi liikkeen akustiikkaa kailottamalla täyteen ääneen (ei onneksi itkuparkua, mutta omia juttujaan ja yleistä älämölöä) koko sen ajan minkä kaupassa viivyin. Kärryä lykkivä mude ei tehnyt mitään hiljentääkseen kersansa. Miten voi olla häiriintymättä jos ipana huutaa suoraan korvaan kun minä häiriinnyin siitä toisella puolella kauppaa? Oma vika kun kuulee liikaa, mutta onneksi siihenkin on ratkaisu. Peltorit korvilla saattaa tosin provosoida jonkun koputtamaan niihin tyyliin "onko ketään kotona" ja se säikähdys voi kostautua sille jollekin nenäkipuna. Ehkä korvatulpat on parempi vaihtoehto.

Siihen saakka kuuntelen linnunlaulua kotinurkilla. Tänä aamuna tuoksui etelätuuli kun pistin nokkani ulos.

2 kommenttia:

Petri Vähä, viestintäjohtaja PKO kirjoitti...

Tervehdys Hanna,

Pahoitteluni siitä, että remontin vuoksi olemme joutuneet muuttamaan totuttua järjestystä. Voin vakuuttaa, että remontin aiheuttamista muutoksista olemme aidosti pahoillamme. Jotta remonttia on voitu tehdä, noille hyllyjärjestelyjen muutoksille ei vain ole ollut vaihtoehtoa. Tavoitteena on se, että muutosten jälkeen pystymme palvelemaan omistajiamme ja myös muita asiakkaitamme entistäkin paremmin.

Kiitos kärsivällisyydestä ja hyvää kesän odotusta!

Hanna P kirjoitti...

Kas kas, mikä yllätys! Ikinä ei tiedä kuka tätä lukee :)
Lohduttavaa tietää, että jokainen asiakas on tärkeä. Lyön vetoa, että yhtä ahdistunutta valittajaa kohden on tuhat muuta, jotka nauttivat hypermarketeissa käymisestä eivätkä vaivaannu runsaudenpulasta. Sanon aina itselleni klassisen "mitäs läksit", mutta joskus vaan täytyy ja seuraukset on siedettävä.

Kesänjatkoja sinnekin!

PS. Satunnaispalkka paras palkka, kuten koirapiireissä tavataan sanoa. Kommenttilootassa on jo vuosia ollut niin kuolemanhiljaista, että olen harkinnut koko ääliömäisen blogin hautaamista bittitunkioon, mutta jatkakoon elämäänsä vielä toistaiseksi.