perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pääsiäisrauhaa!



Vajaa pari viikkoa sitten Martan alta kuoriutui neljä tuommoista sirputtajaa. Lainattiin pari niistä hetkeksi kuvausta varten kun sattuivat sopivaan sesonkiaikaan syntymään.

Sitkeää porukkaa nämä maatiaiskanat. Kolme neljästä ilmoitti talven mittaan haluavansa lapsia, mutta minä julmuri nakkelin kanat pesistään ja keräsin munat pois, että jättäisivät mokomat höyryämiset. Ei sinne pikkukopperoon mahdu keskellä talvea ja kun muistelee miten kylmä oli, ei lapsivuoteessa kököttäminen muutenkaan olisi ollut järkevää.

Martta lässähti toisen kerran kahden viikon sisällä, ja tällä kertaa annoin sille haudontaluvan. Kyllä se oli onnellinen. Viime kesänähän se hautoi neljä poikasta ja kaikki olivat kananpäitä. Nyt sillä on myös neljä tipua, jotka ensi tutkinnan perusteella olisivat kanoja kaikki. Onneksi naapuri on luvannut ostaa kananuorikot. Hän kannusti jo talvella, että anna vaan hautoa, mutta nyt on parempi ajankohta, joten saamansa pitää.

Palatakseni pääsiäiskortin valmistamiseen, eläimiä ei vahingoitettu kuvauksessa. Järjestin rekvisiitan valmiiksi ja säädin kameraan valotuksen. Sitten haettiin tipuset kanalasta ja asetettiin ne "ruohikkoon" joka on oikeasti kauranorasta. Ne jähmettyivät niille sijoilleen ja olivat ihan hipihiljaa. Varmasti ihmettelivät outoa ympäristöä ja kummallisia hajuja.
Sitten parahti yhteen ääneen täydellä voimalla "ÄÄÄÄIITIII!!!", josta päättelin olevan korkea aika palauttaa tirpat emonsa luokse.

Sinne pääsivät ja saivat kaikki muutkin samoja oraita syötäväksi. Kyllä maistui. Vanhat kanat melkein repivät vaatteet päältä kun ahneuksissaan haalivat tuota herkkua itselleen.

Ei kommentteja: