perjantai 1. toukokuuta 2009

Kevään ensimmäinen peltojälki

Viimein Jatsi-palleroinen pääsi tositoimiin. Tein eilen iltasella pellolle jäljen, jossa oli kaksi suoraa kulmaa ja kuusi keppiä. Pituudesta ei ollut hajuakaan, koska en osaa mokomia mittailla. Ei se pituudellaan ainakaan säikäyttänyt, mutta pääasia olikin keppien ilmaisu ja niitä tuli riittävästi. Edellinen jälki viime syksynä vanheni niin kauan, että Jatsi ei löytänyt juuri mitään. Tästä viisastuneena otin varman päälle ja ajoin jäljen lähes tuoreeltaan.

Ensimmäisellä suoralla melko reipas sivutuuli aiheutti levottomuutta, mutta hyvin Jatsi palasi jäljelle ja nosti ensimmäisen kepin. Maa laskeutui jäljen edetessä, joten tuuli ei enää vaikuttanut. Vauhtia riitti jarruteltavaksi asti, mutta nenä pysyi hyvin maassa. Ensimmäinen kulma meni tosi tarkasti ja kepit nousivat yksi toisensa perään. Palkkana käytin tosi herkullisia kuivattuja kuoreita. Meinasi höppänä vetää henkeensä ja piti vähän rauhoitella, kun oli niin kiire jatkamaan.
Jotain ylimääräistäkin löytyi. Jatsi pyöri yhdessä kohtaa ja tunki kuonoaan heinän sekaan. Ihmettelin, että en minä niitä keppejä noin hyvin kätke. Siellä oli joku mikälie, joka hävisi hetkessä parempiin suihin. En ehtinyt kuin älähtää, että eihän kesken työnteon jäädä syömään, mutta se meni jo. Kyllä Jatsi puolensa pitää jos ruokaa on tarjolla ja vieläpä suoraan työn ääressä.
Viimeinen oli paha. En tiedä, mikä siinä kivesti. Juoksi ohi ja oli selkeästi kotiin menossa, kun oltiin lähes kotiportilla. Otin koiran takaisin ja kannustin jatkamaan, kun en itse ollut ehtinyt sotkea jälkeä. Löytyihän se sieltä, saldona oli kaikki kuusi keppiä ja sitten alkoi pallobileet. Mahtavaa! Osaa se talven jälkeen jotain.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt voi myös rekkautumattomat jättää kommentteja. Puumerkki mukaan, kiitos!
Terv. Hanna

Anonyymi kirjoitti...

No Jatsi tietysti aatteli et se palkka tuli jo, ni ei tahtonu enää töitä tehä ;) fiksuhan se on ;)

T.Mari