Lieksa!

Käväistiin Jatsin kanssa tämän kauden viimeisessä jälkikokeessa Lieksassa. Osallistujia oli 21, joten pientä jännitystä aiheutti maastoon pääsemisen epävarmuus. Ilma oli tosi kylmä ja vettä tuli enemmän tai vähemmän, mutta kuitenkin koko ajan. Tuomariksi meidän kentälle osui Heikki Törrönen.

Taivaalta valuva vesi ei miellyttänyt Jatsi the Hienohelmaa ollenkaan. Olimme ensimmäisenä vuorossa ja saimme riivittyä kasaan 82 pistettä. Moona ja Riia saivat 83 pistettä. Homman edetessä jännitys tiivistyi. Osa sai enemmän pisteitä kuin me ja osa vähemmän, melko tasaisesti jompsin kumpsin. Moonan kanssa naureskeltiin, että nyt ne tietysti Riian kanssa pudottaa meidät karsintarajan alapuolelle.

Kun viimeinen kolmikko oli osuutensa tehnyt ja tulokset tulivat taululle, räjähdin hillittömään nauruun. Vain yhden pisteen tähden jäimme laulukuoroon! Ja kuten edellä jo tuli epäiltyä, oman treeniryhmän vetäjän pudottamana.

Nyt tiedetään taas mitä treenata.
Paikallamakuu oli mahdotonta ja siitä tuli tuplakäskyn ja minun poistumisen jälkeen paikallaistuminen.
Liikkeestä istuminen oli mahdotonta ja siitä tuli seisomaanjäänti.
Liikkeestä seisominen oli mahdotonta kun ikävä iski. Tuplakäsky.
Liikkeestä maahan taas... huoh. Katso mitä edellä on kerrottu ja päättele siitä.
Noudot suht ookoo ja eteenmeno olisi saanut olla suorempi.
Kokonaisarvosanaan vaikutti huonontavasti Jatsin persoonallinen väliaikaohjelmisto kaikkine kieppumisineen. Yleistä hallintaa on siis lisättävä.

Kun sain kilpailukirjan takaisin ja maastoon menijät ja muut kotiinlähtijät olivat häipyneet, otin iloisen ja palauttavan treenin kentällä. Kyllä hänen diivauttaan piti ihan käskeä ennen kuin uskoi, että myös sateessa tehdään samaa mitä poutasäällä ja vielä ihan yhtä hyvin.

Jatsi teki olosuhteisiin nähden hyvän tottiksen, mutta se ei ihan riittänyt. Keskitymme karsimaan olosuhdeongelman pois.