Härregyyd! Tilansäästöprojekti Kuopion kautta
En oikein ole tajunnut Ikea-hypetystä, mutta en tajua montaa muutakaan yleisesti ihmisiä villitsevää juttua.
Niin vain kävi, että perjantaina minäkin menetin Ikea-neitsyyteni. Oikeastaan tämä oli toinen kerta, mutta ensimmäistä ei lasketa. Se tapahtui puoli elämää sitten kun olimme menossa jonnekin tapahtumaan ja tarvitsimme retkituolit sinne. Vantaan Ikea oli matkan varrella joten ostimme sieltä ne tuolit, ja tähän olisi kelvannut mikä tahansa kauppa.
(Tuolit löytyivät heti ovenpielestä, mutta tuumasin jo silloin että kaikenlainen kauppa kun kassoja ei tuntunut löytyvän millään. Koko liike piti kiertää ja ei semmoinen sovi minun hipiälle.)
Alkuperäinen idea lähteä koko kauppaan oli peräisin Miimiltä, joka oli löytänyt Ikeasta todella kätevät laatikot koirien nappuloille. Kas näin:
Säästäähän se pienessä komerossa tilaa kun nappulat ovat päällekkäisissä laatikoissa sen sijaan että lojuisivat vierekkäisissä säkeissä. Kiitos Miimille tästä vinkistä.
Pekka kävi jokin aika sitten virittämässä kanalaan valot ja samalla vinkkasi hyvistä led-lampuista, joita saa Ikeasta edullisesti. Siinä oli jo toinen ostos samalle reissulle.
Vielä tuli lisää kun Tanja tilasi pari pientä hyllyä ja kaappia tuotavaksi liikkeestä. Hän lähetti minulle linkin, minkälainen hylly kaappeineen oli kyseessä ja heti syttyi idealamppu. Jospa viimeinkin editoisin poikien huoneen rumat kaapit tulenlieskoiksi tai muuksi energiaksi. Mittasin tilan ja samanlaiset paitsi kooltaan keskikokoinen ja iso hylly mahtuivat kivasti huoneeseen. Eilen ja tänään ahkeroitiin mööpelit paikalleen. Hyvältä näyttää. Jos tuo kämppä pysyisi nyt paremmin järjestyksessä.
Tai no hyvältä ja hyvältä, fiksu olisi vaikka tapetoinut tuon savupiipun kotelon ennen hyllyjen asennusta, mutta ei niin fiksua etukäteen ajattelijaa täällä asu.
Palataan vielä Kuopioon. Minähän olen sieltä alunperin kotoisin, mutta alle kouluikäisenä piti muuttaa pois. Sanon piti, koska en todellakaan olisi lähtenyt, jos asia olisi ollut minun päätettävissä.
En tajua miksi ikävöin vieläkin Kuopioon, vaikka siellä ei ole minulle mitään muuta kuin tutut maisemat ja nekin muuttuvat koko ajan. Aina kun on mahdollista, ajan Julkulan ja Niuvan kautta ja nyt ne osuivat vielä kivasti reitillekin. Näin pikaisesti olan yli kurkkaamalla meidän Vuorelan mökin mustan pikku saunankin.
Julkula on lapsuusaikojeni jälkeen rakennettu täyteen ja kaupat ovat enemmän tai vähemmän elossa, mutta leipomo on edelleen paikallaan ja toimivana! Hyvä etten ajanut ojaan kun hoksasin sen.
Niuvantie on ihana ja sen viertä kulkeva kuusiaita jotain käsittämättömän hienoa. Sairaalan lähellä maamerkkinä oleva valtava kelo on viimein kaadettu, mutta pätkä siitä on jätetty muistoksi pötkölleen tien viereen.
Ikea itse oli kuin lentokentälle olisi tullut. Sisään - Ingång, Ulos - Utgång. Montako niin umpiruotsalaista Kuopiossa on, etteivät tajua mistä mennään sisään ja mistä aikanaan ulos? Eipä silti, kolmannella reissulla minäkin vasta osasin oikeasta ovesta ulos, että turhaan tässä länsinaapureita mollaan.
Sisään eksyttyäni osauduin onneksi suoraan varastoon kun etsin ihmistä, joka osaisi auttaa minua löytämään tarvitsemani tavarat. Siellä oli mukava miekkonen, jonka avustuksella sain ensin haalittua Tanjan tilaamat kamat.
Etukäteissuunnittelu olisi tässäkin ollut vaivaa säästävä asia. En hoksannut, että hyllypaketit ovat niin isoja kuin mitä olivat. Onneksi sain lainaksi rullamitan, jolla mittasin auton sisustusta ja selvitin, että ehkä ne mahtuvat kun etupenkin kippaa selälleen. Koirahäkkiä en muistanut jättää kotiin eikä takapenkki suostunut kaatumaan. Toinen miekkonen lähti kaveriksi survomaan paketteja autoon ja kyllä ne mahtuivat. Laitoin vielä liinalla penkkiin kiinni, etteivät tiukassa kurvissa liusu syliini. Siinä olisi nauru kaukana.
Silloin muistin, että nappulalaatikot puuttuivat edelleen. Palasin vielä kerran mukavan asiakaspalvelijapojan pakeille ja sain kartan, mistä lähteä etsimään laatikoita. Hyvästä palvelusta iso plussa.
Löysin ne kohtuullisen nopsaan ja samalla silmiini osui eräs esine, mitä en tiennyt etsivänikään. Kanoille on ollut suunnitelmissa hankkia kylpyamme ja siinähän se oli siihen käypänen laatikko eikä maksanut kuin vitosen.
Lopultakin oli kaikki. Uuvuttavan iso paikka, vaikka kävinkin vain pienessä nurkassa. Joensuun Prismakin on mokomaan verrattuna ihan kyläpuoti.
Suunnittelin palaavani kotiin Outokummun kautta, että haen Agrimarketista turvetta siivekkäiden kylpyjä varten.
Ei tarvinnutkaan koukata Kumpuun, koska näin Vuorelassa Agriin viittaavan kyltin ja koukkasin sinne. Ehdin kyllä mennä väärään kauppaan ja K-Rauta Maatalouden henkilö opasti minut oikeaan paikkaan. No, siinä oli samaa vihreää kuin Agrissa enkä katsonut sen tarkemmin mitä opasteessa luki.
Agrista lähtiessäkin osasin kääntyä väärään suuntaan ennen kuin reitti selkeni. Ei tämän eksymisominaisuuteni kanssa reissutessa ole ainakaan tylsää.
Niin vain kävi, että perjantaina minäkin menetin Ikea-neitsyyteni. Oikeastaan tämä oli toinen kerta, mutta ensimmäistä ei lasketa. Se tapahtui puoli elämää sitten kun olimme menossa jonnekin tapahtumaan ja tarvitsimme retkituolit sinne. Vantaan Ikea oli matkan varrella joten ostimme sieltä ne tuolit, ja tähän olisi kelvannut mikä tahansa kauppa.
(Tuolit löytyivät heti ovenpielestä, mutta tuumasin jo silloin että kaikenlainen kauppa kun kassoja ei tuntunut löytyvän millään. Koko liike piti kiertää ja ei semmoinen sovi minun hipiälle.)
Alkuperäinen idea lähteä koko kauppaan oli peräisin Miimiltä, joka oli löytänyt Ikeasta todella kätevät laatikot koirien nappuloille. Kas näin:
Säästäähän se pienessä komerossa tilaa kun nappulat ovat päällekkäisissä laatikoissa sen sijaan että lojuisivat vierekkäisissä säkeissä. Kiitos Miimille tästä vinkistä.
Pekka kävi jokin aika sitten virittämässä kanalaan valot ja samalla vinkkasi hyvistä led-lampuista, joita saa Ikeasta edullisesti. Siinä oli jo toinen ostos samalle reissulle.
Vielä tuli lisää kun Tanja tilasi pari pientä hyllyä ja kaappia tuotavaksi liikkeestä. Hän lähetti minulle linkin, minkälainen hylly kaappeineen oli kyseessä ja heti syttyi idealamppu. Jospa viimeinkin editoisin poikien huoneen rumat kaapit tulenlieskoiksi tai muuksi energiaksi. Mittasin tilan ja samanlaiset paitsi kooltaan keskikokoinen ja iso hylly mahtuivat kivasti huoneeseen. Eilen ja tänään ahkeroitiin mööpelit paikalleen. Hyvältä näyttää. Jos tuo kämppä pysyisi nyt paremmin järjestyksessä.
Tai no hyvältä ja hyvältä, fiksu olisi vaikka tapetoinut tuon savupiipun kotelon ennen hyllyjen asennusta, mutta ei niin fiksua etukäteen ajattelijaa täällä asu.
Palataan vielä Kuopioon. Minähän olen sieltä alunperin kotoisin, mutta alle kouluikäisenä piti muuttaa pois. Sanon piti, koska en todellakaan olisi lähtenyt, jos asia olisi ollut minun päätettävissä.
En tajua miksi ikävöin vieläkin Kuopioon, vaikka siellä ei ole minulle mitään muuta kuin tutut maisemat ja nekin muuttuvat koko ajan. Aina kun on mahdollista, ajan Julkulan ja Niuvan kautta ja nyt ne osuivat vielä kivasti reitillekin. Näin pikaisesti olan yli kurkkaamalla meidän Vuorelan mökin mustan pikku saunankin.
Julkula on lapsuusaikojeni jälkeen rakennettu täyteen ja kaupat ovat enemmän tai vähemmän elossa, mutta leipomo on edelleen paikallaan ja toimivana! Hyvä etten ajanut ojaan kun hoksasin sen.
Niuvantie on ihana ja sen viertä kulkeva kuusiaita jotain käsittämättömän hienoa. Sairaalan lähellä maamerkkinä oleva valtava kelo on viimein kaadettu, mutta pätkä siitä on jätetty muistoksi pötkölleen tien viereen.
Ikea itse oli kuin lentokentälle olisi tullut. Sisään - Ingång, Ulos - Utgång. Montako niin umpiruotsalaista Kuopiossa on, etteivät tajua mistä mennään sisään ja mistä aikanaan ulos? Eipä silti, kolmannella reissulla minäkin vasta osasin oikeasta ovesta ulos, että turhaan tässä länsinaapureita mollaan.
Sisään eksyttyäni osauduin onneksi suoraan varastoon kun etsin ihmistä, joka osaisi auttaa minua löytämään tarvitsemani tavarat. Siellä oli mukava miekkonen, jonka avustuksella sain ensin haalittua Tanjan tilaamat kamat.
Etukäteissuunnittelu olisi tässäkin ollut vaivaa säästävä asia. En hoksannut, että hyllypaketit ovat niin isoja kuin mitä olivat. Onneksi sain lainaksi rullamitan, jolla mittasin auton sisustusta ja selvitin, että ehkä ne mahtuvat kun etupenkin kippaa selälleen. Koirahäkkiä en muistanut jättää kotiin eikä takapenkki suostunut kaatumaan. Toinen miekkonen lähti kaveriksi survomaan paketteja autoon ja kyllä ne mahtuivat. Laitoin vielä liinalla penkkiin kiinni, etteivät tiukassa kurvissa liusu syliini. Siinä olisi nauru kaukana.
Silloin muistin, että nappulalaatikot puuttuivat edelleen. Palasin vielä kerran mukavan asiakaspalvelijapojan pakeille ja sain kartan, mistä lähteä etsimään laatikoita. Hyvästä palvelusta iso plussa.
Löysin ne kohtuullisen nopsaan ja samalla silmiini osui eräs esine, mitä en tiennyt etsivänikään. Kanoille on ollut suunnitelmissa hankkia kylpyamme ja siinähän se oli siihen käypänen laatikko eikä maksanut kuin vitosen.
Lopultakin oli kaikki. Uuvuttavan iso paikka, vaikka kävinkin vain pienessä nurkassa. Joensuun Prismakin on mokomaan verrattuna ihan kyläpuoti.
Suunnittelin palaavani kotiin Outokummun kautta, että haen Agrimarketista turvetta siivekkäiden kylpyjä varten.
Ei tarvinnutkaan koukata Kumpuun, koska näin Vuorelassa Agriin viittaavan kyltin ja koukkasin sinne. Ehdin kyllä mennä väärään kauppaan ja K-Rauta Maatalouden henkilö opasti minut oikeaan paikkaan. No, siinä oli samaa vihreää kuin Agrissa enkä katsonut sen tarkemmin mitä opasteessa luki.
Agrista lähtiessäkin osasin kääntyä väärään suuntaan ennen kuin reitti selkeni. Ei tämän eksymisominaisuuteni kanssa reissutessa ole ainakaan tylsää.
Kommentit