Kesänavaus Jokiasemalla

Suurella vaivalla sain houkuteltua pojat ja Jatsin Jokiasemalla jäätelönsyöntiin. Hyvä ihme miten paljon oli porukkaa! Istahdettiin rantapenkille nauttimaan jätskeistä ja annoin Jatsille keksin, jonka se sai kassalta ilmaiseksi. Lähistöllä oli pariskunta ihanan 9-vuotiaan kultaisen noutajan Bertan kanssa. Kun käskin Jatsia istumaan, Bertta tuijotti keksiä ja istui myös siinä jonkin matkan päässä.

Siinä lähti juttu luontevasti käyntiin pariskunnan kanssa. Kun pojat olivat syöneet, he alkoivat laajentaa reviiriä ja tutkia paikkoja vähän kauempana. Jatsin paimenenvaistot heräsivät ja Bertan omistajat kuten muutkin ihmiset naureksivat jatkuvalle murmetukselle ja höpötykselle. Mutta kun lauma hajosi ja mamma vaan käski pysymään lähellä! Bertta puuhasteli omia juttujaan ja kävi välillä rapsuteltavana.

Muitakin koiria oli paikalla ja lähinnä meitä oli joku pikkuinen pystykorva, pommi, kleini, mitteli tai mikä lie. Jatsia ärsytti sen kaamea ääni. Räyksräyksräyksräyksainavaanräyks. Kerran Jatsi kävi sen luona sen näköisenä, kuin olisi mennyt sanomaan että pitäisi hyvän sään aikana sen kääpiökokoisen kuononsa soukemmalla, mutta en antanut kommentoida sen enempää. Säilytettiin mieluummin rauha, koska ihmisiä ei ahdistanut yhtään kahden koiran vapaana olo. Varsinkin Jatsin puuhailut näyttivät käyvän hyvin ylimääräisestä ohjelmanumerosta.

Olipa mukavaa istuskella siinä auringossa. Huolehtiminen on rankkaa työtä ja muuan paimenkoira huokasi syvään kotona sohvalle päästyään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla