Siitä se lähtee...

On niin kiva luulla kaikkea. Luulin itseäni hyväksi laumanjohtajaksi, mutta kaikkea muuta. Luulin Hippaa fiksuksi pennuksi, joka uskoo kun sanotaan jo puolesta sanasta.
Tämänhetkinen totuus on se, että hän tekee mitä lystää ja minä siivoan.

Eilen illalla oli äidin luona korukutsut ja mitä löysinkään kotiin palattuani? Lautasen puolikkaan pöydän alta ja toisen puolikkaan muutaman metrin päästä Hipan pediltä.

Tänä aamuna ennen piirinmestistalkoisiin lähtöäni käytin koirat kävelyllä, pesin tassuista hiekat pois ja huuhdoin kylppärin lattian sen jälkeen. Sillä välin Hippa oli kipaissut vinkupossun kanssa ruokapöydälle istumaan!

Palasin Pärnältä pahoin aavistuksin, joten järkytys ei ollut suuren suuri:


Yksinkertainen selitys tähän on tietenkin se, että leikkiessä tuli pissahätä ja juuri sisäsiistiksi oppinut pentu yritti tietenkin siivota jälkiään.

Oma syy kun jätin oven auki saunan välikköön, jossa oli saunapuut ja puukengät. Tästä oppineena en jätä vessankaan ovea enää auki. Minkäs selluloosateollisuuteen erikoistunut koiranpentu viehtymykselleen voi.

Kommentit

Unknown sanoi…
Oivoi, näitä ku lukee niin pentukuume vähän laskee :D Tosin tänään ku kävin Minan kans lenkillä kahestaan niin mietin että kuin paljo enemmän se sais lenkeistä irti kaverin kanssa..

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla