sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Epäonnistunut elokuvailta ja huonoa palvelua

Aika negatiivinen otsikko. Totuus on kuitenkin ihan toinen, kun tarkastellaan kokonaisuutta.

Uhkasin jo viikolla Antille, että tulen lauantaina käymään. Eilen oli lauantai enkä minä halua kuulua paskanpuhujien porukkaan. Päätin hoitaa monta asiaa yhdellä iskulla ja piipahtaa kylässä ja elokuvissa katsomassa Havukka-ahon ajattelijan.

Kannattaa mennä kylättelemään kun isäntäväki tekee ruokaa, joten syötiin perunaa ja jauhelihakastiketta. Samoista aineksista on tullut tehtyä ruokaa itsekin, mutta toisen tekemänä maistuu paljon paremmalle. On se jännä!

Vyöhyketerapiaistunto pisti huutamaan ja King Diamond huusi telkkarissa. On se vaan hyvä edelleen.

Elokuvakeikka jäi lyhyenlännäksi, koska olivat muuttaneet aikoja ja olin puoli tuntia myöhässä. No ei se mitään, käynpähän toiste. Teppo oli tulossa myös Antin luokse, joten kävin hakemassa, ettei tarvitse ajella linja-autolla.

Lähibaari Mikossa oli joku synttäripäivä ja DJ soittamassa levyjä. En ole siellä ennen käynyt, joten lähdettiin Tepon kanssa sinne.

Kävin toivomassa Alice Cooperia.
"Kaks löytyy, Poison ja Bed of nails."
"Vaan?! Eikö mitään muuta?"
"Kuules nyt, mä en oo ammattilainen ja jos mulla ois kaikki mitä ihmiset käy toivomassa niin ne levyt ei mahtus koko tähän v**un kuppilaan!"
"Aijaa, no soita se Bed of nails sitte."

Ja kuinka ollakaan, kohta alkoi soida Poison. Takuulla ihan vaan hänen mielestään hankalan asiakkaan kiusaksi.
Jos tämä herra amatöörideejii lukee tätä, niin nöyrin anteeksipyyntö kun osasinkin heittäytyä niin vaateliaaksi. Voi kyynel. Buufuckinghuu.

Lähdettiin nykimään. Seuraava etappi oli Jokela ja Kemalin sulosävelet.
Paikalle tuli eräs seurue, jossa muuan nuori mies oli jonkin sortin pianisti myös. Kemalin ollessa tauolla hän istahti pallille ja alkoi soittaa. Voi hyvänen aika! Kuultiin Metallican Nothing else matters, Queenin Bohemian rhapsody, Yön Joutsenlaulu ja paljon muuta. Viimeinen kipale oli pudottaa minut tuolilta. Poika soitti Super Mario Bros 3:n tunnarin! Aivan loistava! Siinä oli lähes Kemal junioriksi tituleerattava kaveri. Molemmat pianistit saivat raikuvia aplodeja ja ihan syystä. Kravattipuolella oli muutenkin yllättävän paljon porukkaa.

Siunattu hulluus. Taivaalla jälleen pallottava täysikuu vähentää unen määrää samassa suhteessa kun lisää energiaa. Sekä perjantaina että lauantaina pläjäytin persreiän syrjälleen puolenyön pahemmalla puolella ja heräsin silti kuuden kieppeillä.
Hyvä niin, koska Aten synttärivalmistelujen ja muun vapaa-ajan vieton takia ei olisi huvittanutkaan tuhlata aikaa nukkumiseen.

Ei kommentteja: