lauantai 16. tammikuuta 2010

Hullu koira!

Saalistaa keppejä, järsii niitä ja syö lunta siinä sivussa niin paljon että kurkku kipeytyy. Sitten yskii limaa ja tikunpätkiä. Eikä ota opikseen. Eihän se muuten koira olisikaan. Järki käteen, mutta omistajan käteen eikä tassuun.

Eilisillan lenkin jälkeen meillä haisi lehmä. Jatsi syö heinää aina kun sitä on tarjolla, väriltään se on aika lähellä ayrshireä ja nyt sitten päättänyt muuttaa ominaishajunsakin lehmäaromiseksi. Sorkkia ei vielä ole, mutta kaipa ne siitä ajan kanssa mene ja tiedä vaikka kasvaisikin.

Naapurin uusi navetta on taloon nähden tien toisella puolella ja ilmeisesti traktorin renkaassa kulkeutunut sitä ihtejään tielle, johon tämä eräs heittäytyi kierimään. Pitihän se pestä heti kotiin tultua, mutta pieni kokkare jäi niskaan enkä enää viitsinyt ryhtyä puleeraamaan mokomaa. Nyt haisee viereinen paikka sängyssäkin, mutta haiskoot. Onhan tuohon totuttu.

Tai kuka on, kuka ei. Heti alkoi mielikuvitus laukata kun vähän mietiskelin asiaa.
Jos tähän kämppään joskus joku miespuolinen henkilö eksyisi yöpymään, voisin kuvitella seuraavan keskustelun:
"Mikä täällä haiskahtaa?"
"Oisko lehmänpaska?"
"Miten täällä yleensä VOI haista lehmänpaska?!"
"Hyvä kysymys. Voi miettiä, haluaako edes tietää vastausta ja jos haluaa, kannattaako ottaa stressiä pienistä epätuoksuista."

Kiihkeästi omistajaansa suojeleva lehmänhajuinen koira takuulla karkottaa ei-koiraystävälliset ja ei-niin-vakavissaan olevat sulhaskandidaatit.

2 kommenttia:

Eeva kirjoitti...

Se on kuule miehen tasotesti by Jatsi! Jos ei kestä lehmänpaskan hajua niin ei kestä talon meininkiäkään :D

Hanna kirjoitti...

Jokohan pitäs ihan suosiolla liittyä johonkin vanhapiikakerhoon?