Taas kävi ajatukset yksiin
Merkkipäivä. Huh, on se 38 vaan iso luku. Kumma juttu, kun en ollenkaan osaa ajatella itseäni niin vanhana. Onko vika numeroissa vai päässä?
Pienikin syy on hyvä syy juhlaan. Sain Marrulta Baileys-kakun reseptin ja nyt oli sopiva tilaisuus testata sitä. Pyöräytin kakun ja vein töihin. Oli viimeisen päälle hyvää omasta ja muiden mielestä.
Markku kyseli päivällä, lähtisikö pojat illalla uimahalliin. Lähteehän ne, turha tuota on edes mennä kyselemään. Kotiin tultua laitoin Miimille viestin, että joutaisiko käymään kakkukahvilla ja lenkillä. Hyvin jouti ja itse asiassa viestin saadessan oli jo matkalla meille.
Unelma oli käynyt eläinlääkärissä ja murmatti kovaa kohtaloaan ihan taukoamatta. Kyllähän sen ymmärtää, että kun on kohdeltu kaltoin niin se syvä paheksunta täytyy kertoa kaikille, mutta joku raja sentään pitäisi olla.
Palataanpa hetkeksi ajassa taaksepäin. Reilu viikko sitten minun piti mennä koululle vanhempainiltaan. Pyysin Miimiltä lenkitysapua, koska en olisi ehtinyt käydä Jatsin kanssa ollenkaan kävelyllä. Aussiemaiseen tyyliin Jatsi järkyttyi, kun oma mamma ei lähtenyt mukaan. Aikansa hangoitteli vastaan, kunnes hyväksyi tilanteen ja pääsi vapaaksi. Lenkki meni hyvin.
Miimi on niitä harvoja perheen ulkopuolisia henkilöitä, joille Jatsi laulaa jälleennäkemisen riemunsa täysin palkein julki. Vaan nyt ei laulattanut! Se muisti edellisen vierailun ja kökötti minun kyljessä, ettei vaan joutuisi lähtemään ilman minua lenkille. Voi näitä, niin viisaita ja niin hassuja viisaudessaan. Ei voi ainakaan väittää, etteikö muisti pelaa.
Aiemmin kurkkiessani postilaatikkoon riemastuin, kun löysin sieltä Marimekko-kuvioisen paketin. Ajattelin, että kukahan minua muistaa ihan paketilla kun en heti tunnistanut lähettäjän käsialaa.
Eiii! Siellä oli Aijan lähettämiä pöytäkirjoja allekirjoitettavaksi ja toimitettavaksi Miimille. Tiesin niiden olevan tulossa, mutta voiko ihminen enää enemmän pettyä? Aloin nauraa, että siinä kävi taas ylpeys lankeemuksen edellä. Ei pitäisi kuvitella itsestään liikoja. Tuli kyllä mokoma paketti sopivana päivänä, mutta menivät saman tien eteenpäin Miimin tarkistettavaksi.
Pienikin syy on hyvä syy juhlaan. Sain Marrulta Baileys-kakun reseptin ja nyt oli sopiva tilaisuus testata sitä. Pyöräytin kakun ja vein töihin. Oli viimeisen päälle hyvää omasta ja muiden mielestä.
Markku kyseli päivällä, lähtisikö pojat illalla uimahalliin. Lähteehän ne, turha tuota on edes mennä kyselemään. Kotiin tultua laitoin Miimille viestin, että joutaisiko käymään kakkukahvilla ja lenkillä. Hyvin jouti ja itse asiassa viestin saadessan oli jo matkalla meille.
Unelma oli käynyt eläinlääkärissä ja murmatti kovaa kohtaloaan ihan taukoamatta. Kyllähän sen ymmärtää, että kun on kohdeltu kaltoin niin se syvä paheksunta täytyy kertoa kaikille, mutta joku raja sentään pitäisi olla.
Palataanpa hetkeksi ajassa taaksepäin. Reilu viikko sitten minun piti mennä koululle vanhempainiltaan. Pyysin Miimiltä lenkitysapua, koska en olisi ehtinyt käydä Jatsin kanssa ollenkaan kävelyllä. Aussiemaiseen tyyliin Jatsi järkyttyi, kun oma mamma ei lähtenyt mukaan. Aikansa hangoitteli vastaan, kunnes hyväksyi tilanteen ja pääsi vapaaksi. Lenkki meni hyvin.
Miimi on niitä harvoja perheen ulkopuolisia henkilöitä, joille Jatsi laulaa jälleennäkemisen riemunsa täysin palkein julki. Vaan nyt ei laulattanut! Se muisti edellisen vierailun ja kökötti minun kyljessä, ettei vaan joutuisi lähtemään ilman minua lenkille. Voi näitä, niin viisaita ja niin hassuja viisaudessaan. Ei voi ainakaan väittää, etteikö muisti pelaa.
Aiemmin kurkkiessani postilaatikkoon riemastuin, kun löysin sieltä Marimekko-kuvioisen paketin. Ajattelin, että kukahan minua muistaa ihan paketilla kun en heti tunnistanut lähettäjän käsialaa.
Eiii! Siellä oli Aijan lähettämiä pöytäkirjoja allekirjoitettavaksi ja toimitettavaksi Miimille. Tiesin niiden olevan tulossa, mutta voiko ihminen enää enemmän pettyä? Aloin nauraa, että siinä kävi taas ylpeys lankeemuksen edellä. Ei pitäisi kuvitella itsestään liikoja. Tuli kyllä mokoma paketti sopivana päivänä, mutta menivät saman tien eteenpäin Miimin tarkistettavaksi.
Kommentit