lauantai 29. toukokuuta 2010

Näytelmiä ja Patchcoat-porukkaa

On se ihme juttu. Jos ei pohjolan tuuli puhalla luita ja ytimiä myöten, niin sitten hiki valuu. Jos lämpötila on muuten sopiva, niin sitten ryöpsähtää kaikki taivaan hanat kerralla auki. Sen jälkeen viimeistään palelee.

Karva pöllyää ja jos ei pöllyä, millisilppu kutittaa nenää ja pistelee silmiä. Väkijoukko ahdistaa ja räksytys piinaa korvia.

Jos kävelet vähän väärällä tyylillä, joku etukäteen stressaantuneen emännän väärällä tassulla noussut terrieri tarraa nilkkaan. Viimeistään siinä vaiheessa viattoman uhrin toinen jalka on uhkaavasti ojentumassa kohti liukumiinaa.

Puhumattakaan niistä summista, jotka pahimmillaan joutuu maksamaan tuosta lystistä.

Se oli Suvi-Karelia 2010 ei-näyttelyihmisen kuvaamana.

Kyllä oli kiva nähdä tuttuja ihmisiä ja kauniita koiria roppakaupalla. Markkinakojut vetivät puoleensa kuin hunaja mehiläistä ja mukaan tarttui metrilakua, koiranleluja ja karsta. Jos aiemmin mainittuja seikkoja ei huomioida, oli oikein mukavaa. Varsinkin kun ei tarvinnut omaa koiraa roudata mukana ja pääsymaksut vältin toimitsijakortilla, joka tosin meni vanhaksi jo vuodenvaihteessa.





Jännitystäkin riitti, ainakin eräällä. Marin debyytti näyttelyuralla ja hyvin meni.


Mukavuus jatkui Miimin luona, jonne kokoontui reilusti jengiä. Anne ja Mari Talan, Jaton ja Jiron kanssa, Eeva ja Mina sekä Elli-villis, Hilkka ja Kiri, Hanna ja Mai, minä, pojat ja Jatsi sekä Keira emäntineen. Unelma ja Pami tietenkin joukon jatkona. Miimin laittaessa pöytää koreaksi me muut ihastelimme värikästä katrasta.


Talalla on lystiä.
Vähänkö täällä likkalaumassa on nastaa!


Kahvittelun aikaan porukkaan liittyi Jenna, jolle tulee joku Hipan veljistä. Jenna-parka ei oikein vielä tuntunut edes tajuavan tilannetta, mutta eiköhän se totuus vielä valkene. Kivaa kun velipoika jää lähelle leikkikaveriksi.

Ipanat ovat kasvaneet älyttömästi viime näkemästä, josta ei ole kuin viisi päivää. Kovin oli unista sakkia.


Eikä mene kauan kun nähdään tämä jengi taas leirillä. Toivottavasti. Hipalla ei siihen aikaan ole vielä liiemmin rokotussuojaa, mutta huolestun siitä vasta myöhemmin. Jos ei päästä leireilemään, käydään Suvirannassa ainakin päiväseltään kylässä moikkaamassa porukkaa. Ajelee ne ihmiset hullumpienkin asioitten takia huomattavasti pitempiä matkoja.

Kaikki kuvat löytyvät täältä

1 kommentti:

Eeva kirjoitti...

Missäs loput kuvat? Laitahan johonki :)