tiistai 15. syyskuuta 2009

Kun käyt meillä niin käyn teillä

Miehenpuute näkyy tässä talossa lähinnä painavien mööpeleitten siirtovaikeuksina. Teppo sai eilen loistoidean piipahtaa käymään kun on vielä hyviä skootterointi-ilmoja. Töihin joutui, kuinkas muuten.

Sain vanhemmiltani hienon vuodesohvan poikien huoneeseen vierasvuoteeksi. Siirrettiin vanha autotalliin ja uusi tilalle. Nyt pitäisi vielä se vanha nakata kierrätyskeskukseen - vai pilkkoisiko uuniin. No, saa nähdä.

Pojilla oli ikävä Tepon hassuja kissoja ja päätettiin tänään käydä vastavierailulla. Ensin tehtiin visiitti Kaislakadulle Samia moikkaamaan ja samalla vaivalla ostettiin Elolta parit leivokset. Pojista tuli heti leipomon tätin lellikkejä ja saivat ilmaiseksi juustopatongin.

Kun istuttiin ruokalassa juttelemassa ja selitin juuri jotain hiljaiseen ja rauhalliseen tyyliini, vanha maikka Kalle hiippaili ohi. Kääntyi katsomaan minua "ei voi olla totta eikö tuosta ikinä pääse eroon" -ilmeellä. Eikä tullut samaan pöytään istumaan. Kumma juttu! No kyllä me myöhemmin törmättiin ja vaihdettiin kuulumiset. Ikävähän sillä oli minua, suosikkiopiskelijaansa, ollut. Totta kai.

Tepon luona kissoja piti vähän härnätä ennen kuin lämpenivät leikkimään. Ei niitä tähän asti noin rauhallisina ole nähtykään.






Fisu on viirullinen ja Laku mustavalkoinen. Veljekset ovat ihan eriluonteisia. Fisu oli heti vastassa kun tultiin sisälle, mutta Laku meni vessaan tarkkailemaan tilannetta. Äkkiä sekin tuli leikkimään, mutta ei yleensä muutenkaan ihan suin päin säntää joka tilanteeseen.

Ei kyllä kauan tarvinnut kylässä ollakaan, kun Aten silmiä alkoi kirvellä ja nenä vuotaa. Taisipa Kimmokin vähän tirskua. Eli ei tule meille kissaa. Allergialääkäri joskus kauan sitten sanoi, että kissa ja hevonen reagoivat ristiin. Se on kyllä huomattu. Molemmat ovat niin pahasti hevoselle allergisia, että näköjään kissakin vaikuttaa. Jatkan edelleen litskujen virittelyä kunhan ne siimahännät alkavat pyrkiä sisälle lämpimään ja ruokapatojen ääreen.

Ei kommentteja: