tiistai 1. syyskuuta 2009

Päivän hyvä työ siviiliambulanssina

Lähdettiin Aten kanssa aamulla kaupunkiin, tarkoituksena pelkästään piipahtaa työkkärissä koulutusneuvojalla. Se osuus meni niin kuin pitikin.

Auto oli keskuskujalla parkissa ja kun siitä lähdettiin, kaksi nuorta miestä viittilöi pysähtymään. Pyysivät kyytiä Siilaiselle, kun Rantakylän terkkarilla eivät saaneet palvelua. Toinen ei pystynyt kävelemään kun polvesta oli nahat rullalla.

Otin kyytiin ja tyypit esittäytyivät Teemuksi ja Aleksiksi. Olivat kovin nöyriä ja kiitollisia avunannosta ja pahoittelivat rankkitynnyrimäistä aromiaan. Kehuivat vielä minut kauniiksi siinä sivussa. Kertoivat joutuneen putkaan ja joku virkaintoinen kyttä oli tarjonnut pamppua. Olipa totuus mikä tahansa, mutta tehokkaasti olivat pojat ottaneet osumaa vähän puolelle jos toisellekin. Atte esittäytyi myös reippaasti ja Teemu kertoi, että hänen nuorempi poikansa on myös Atte. Kuulemma kaksi lasta ja kolmas tulossa, mutta eukko lähti kävelemään. No jaa, näin pikaisen tutustumisen ja ensivaikutelman perusteella en välttämättä menisi rouvaa pahemmin moittimaan.

Perille päästiin ja pojat kiittelivät vielä ylenpalttisesti ja pahoittelivat rahanpuutetta, mutta sanoin että ei se mitään. Kun tekevät saman joskus jollekin toiselle niin se on sillä kuitattu.

Atte kuunteli niitä juttuja varmasti korvat höröllään. Pojat pääsevät tänä iltana isänsä kanssa uimahalliin ja aika näyttää, minkälaiseksi tuo tarina muuttuu meidän satusedän suussa. Voipi olla, että joskus joudun pojille vähän selvittämään tuota kyytiläisten tilannetta.

Ei kommentteja: