sunnuntai 30. elokuuta 2009

Paras ja pahin asia elämässäni...

...on mamma. Rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta, mutta sen ihmismäisen epäkoiran huumorintaju on ihan käsittämätön!
Tänään käytiin kahdestaan pitkä lenkki sateessa. Sade ei minua haittaa, mutta se suihku aina ja joka kerta sadelenkin jälkeen! Jos on märkä, pitää kuivata eikä kastella lisää. Luulisi tuon nyt tyhmemmänkin älyävän.

Hiekalla on jotain tämän asian kanssa tekemistä, mutta en silti tajua. Ei me missään pressanlinnassa asuta eikä kiilloteta lattialautoja molemmilta puolilta kerran kuussa.

No ei tämä vielä mitään, mutta tuommoisen lenkin jälkeen normikoiraa väsyttää. Kaiken minkä teen, teen täysillä. Myös nukkumisen suhteen. Eikä nukkuvasta saa tehdä näin julmaa pilaa!! Kattokaa nyt! Mihin voi valittaa?

2 kommenttia:

Miimi kirjoitti...

Cheeeeese! Hieno hymy! Taas tuli hyvä mieli tätä blogia lukiessa =)

Hanna kirjoitti...

Jatsi oli tosi sikiunessa! Sain siirtyä toiselta sohvalta hakemaan kameran ja ehdin ottaa kaksi kuvaa, joista toinen jotenkuten onnistui. Sitten se heräsi ja katsoi tukka pystyssä "ei voi olla totta, joko taas!" -ilmeellä. :D
Pahaakin pahempi kamera!