perjantai 25. joulukuuta 2009

Ja sitten siihen varsinaiseen joulunviettoon

Aattoaamu käynnistyi rosolliaineitten pilkonnalla ja muilla asiaankuuluvilla pikkujutuilla. Jatsi makasi sohvalla myrtyneenä ja vakuuttuneena siitä, ettei se mamma enää ikinä tee hänen kanssaan mitään.

Meillä oli Marin kanssa suunnitelma lähteä koirat lenkittämän ja jättää Jarno lapsenvahdiksi. Kyllähän se suunnitelma toteutui, pienen viivästyksen jälkeen mutta lenkille päästiin.
Jatsin pellenaama alkoi hymyillä kun viimeinkin päästiin ulos. Se oli niin riemuissaan, että pyysi Wallua leikkimään! Ihmeitten aika ei ole ohi. Jatsinkin joutilaisuudella on joku raja ja se ylitettiin joulusiivouksilla ja kaikilla muilla älyttömillä hommilla. Todella epätoivoiselle kelpaa se viimeinenkin vaihtoehto.

Wallun jengi jatkoi matkaa Outokumpuun ja me lähdettiin mökille lahjapakettien kanssa. Olin aamulla maininnut pojille, että ei se joulupukki oikeasti niitä lahjoja tuo, mutta varsinkin Atte ei meinannut uskoa minua. Onhan se olemassa kun hän on sen nähnyt. No joo. Lapsi on terve kun leikkii, mutta sairas kun ei osaa lopettaa. Tätä sääntöä voisivat tietyt aikuisetkin noudattaa. Joku raja lasten huijaamisella on ja sekin raja ylitettiin tänään.

Mökillä päästiin suoraan saunaan ja äiti avantoon. Minä en mennyt, vaikka kai se olisi pitänyt käyttää hyväksi kun semmoinen tilaisuus oli. Minulle oli avantoa ihan tarpeeksi kun läpsyttelin sieltä vettä hakemaan ja laiturilla tuuli ihan kivasti. Veden nautin sisäisesti ja hyvää oli. Talviaikaan kun se ei pääse edes sekoittumaan millään lailla niin ei sitä kaivovedestä erota.

Pojat kävivät ukin ja Pekka-enon kanssa saunassa ja sitten päästiin syömään. Markkukin tuli käymään ja piipahti saunassa.

Syönnin päälle eräät alkoivat olla jo levottomia, joten aloitettiin lahjojen jakaminen. Sain sen minkä toivoin eli akkuporakoneen. Pojat saivat myös toivomiaan juttuja ja vähän muita lisäksi. On se heidän ilo niin mukavaa seurattavaa. Ihan sama, oliko joulupukki siinä osallisena vai ei.
Jatsi sai ison pallon ja kaikenlaista syötävää.

Ilta oli jo sillä mallilla, että minun piti joutua uuninlämmitykseen. Markku vei pojat Kumpuun, joten nyt vietetään joulua Jatsin kanssa kaksistaan. Äsken käytiin lenkki heittämässä. Rapsakka ilma, lämpötila noin -22 astetta.

Nyt voi hyvällä omallatunnolla vaan uunia lämmittää, olla ja ihmetellä.

2 kommenttia:

Miimi kirjoitti...

Tulikohan se akkuporakone väärään osoitteeseen? Se oli nimittäin Hansun toivomuslistalla, mutta ei sitä täällä ole näkynyt...

Hanna kirjoitti...

Tuli oikeaan osoitteeseen ja on muuten ihan sikahieno Makita! :D
Hansulle terkkuja, sillä on sentään aussiepaita ja mulla ei... Että lähes tasan on puntit.