lauantai 12. joulukuuta 2009

Liitelyä pitkin aakeeta laakeeta

Järvissä on upeat, tasaiset jäät eikä lunta kuin nimeksi. Mihinkähän naftaliiniin ja kuinka syvälle olen luistimeni haudannut? En löytänyt vintiltä enkä komeroista, joten ehkä ne ei halua olla käytettävissä.

Käytiin päivällä kirppiksellä kun Kimmolle piti hankkia isommat luistimet. Katselin samalla itselleni ja löysin lähes täydellisen parin. Joku on ilmeisesti parit lipat vedettyään kyllästynyt lajiin ja pistänyt vehkeet kierrätykseen. Sain 12 eurolla käytännössä uudet luistimet. En tiedä paljonko maksanevat urheilukaupassa, mutta veikkaisin että jonkun verran enemmän.

Mentiin mökille ja laiturilla sonnustauduttiin tamineisiin. Kimmolla on homma vielä aika hakusessa, mutta niinhän me kaikki ollaan tyvestä puuhun noustu.
Itselläni pienen harjoittelun jälkeen luistimet toimivat ihan entiseen malliin. En varmaan ole tällä vuosituhannella luistimilla ollut enkä ikinä ole mikään taitava siinä(kään) lajissa ollut, mutta mukavaa oli silti. On se ihan toista viilettää pitkin järven jäätä kuin pyöriä jossain pienellä ja tylsällä kentällä.
Ahneus iski ja kroppa huomaa sen varmaan huomenna tai ylihuomenna. Ei tätä lystiä niin usein koe, että kannattaisi olla hankkimatta itseään kipeäksi.

Jatsillakin oli rankkaa, mutta enemmän sillä henkisellä osastolla. Se itki ja valitti rannalla kun ei uskaltanut tulla jäälle kuin pikaisesti piipahtamalla. Lähdin luistelemaan pitkin rantajäätä ja Jatsi laukkasi tukevasti maankamaran puolella. Saihan koiran noinkin lenkitettyä.

1 kommentti:

Miimi kirjoitti...

Elä reäkkee sitä koerroo!!! =D