perjantai 2. heinäkuuta 2010

Molemmat tytöt jälkitreeneissä

Eilen päästiin pitkästä aikaa metsään. Tällä kertaa koko porukalla, koska Eemeli ei päässyt meille poikien kaveriksi.

Tallasin Jatsille pienen, mutta kulmikkaan jäljen. Tarkoituksena oli pitää se skarppina pysymään jäljellä, mutta kuinkas kävi. Alku meni aika pitkälti nenä ilmassa, mutta kulmien tiheys pakotti pitämään kuonon alempana. Siitä huolimatta yksi keppi jäi. Voi huokaus. Tiedänpähän ainakin, miten EN opeta jaljestystä Hipalle. Jana meni vauhdilla ja suoraan. Vasta lopussa kaarsi hiukan takajäljen puolelle, mutta lähti oikeaan suuntaan. Oikein hyvä.

Entäs Hippa? Sai Susannalta ja Päiviltä ihailevat arvostelut ja riekkui Kimmon pitelemässä hihnassa sen aikaa kun tein sille namiruudun.
Ohjasin sen ruutuun ja broileripullat maistuivat mahdottoman tuhinan kanssa. Nenätyöskentelyä ei voi moittia.

Houkuttelin Hipan pois ruudusta enimmäkseen vetämällä, koska suosiolla se ei sieltä lähtenyt. Mikä meteli! Hippa oli sitä mieltä, että hommaa ei jätetä kesken. Vapautin pennun, ruutu veti puoleensa ja annoin mennä. Tuskin se tuosta pilalle menee, vaikka putsasi ruudun tämän kerran lähes kokonaan.
Kyllä siitä jälkikoira tulee.

Ei kommentteja: