Hippasen verran höpinää

Se oli päivän sana se. Kuavi ihan savolaisittain ja sen oppi aussiekansa ympäri Suomen. Tämän vuoden aussieleiri oli siis 11. - 15.7. Kaavilla toimintakeskus Raukussa. Oli aika luksusta ajaa 40 minuuttia leiripaikkaan. Hassua, hyvä kun pääsi pois kotoa niin oli jo perillä. Kaikilla ei mennyt ihan niin nopsaan. Marru ja Jani nakkasivat Villen mummolaan matkalla leirille. Tässä ei olisi mitään ihmeellistä muuten, mutta kun tietää lähtöpisteen olevan Kangasala ja mummolan sijainti Sodankylässä niin vähemmästäkin ansaitsee hatunnoston. Miimi koko systeemin järkkäsi ja kiitos siitä hänelle. Paikalla olleiden lukumäärää ei tullut laskettua, mutta Miimin blogista kopsattuna väkeä oli 35 ihmistä ja 47 koiraa. Aika huikea saldo. Jatsin ja Hipan sukulaisia oli pitkälti toistakymmentä. Mirka, Tessu ja walesinspringeri Petteri olivat meidän kämppiksinä. Leiriä edelsi kahden päivän luonnetesti ja Hanne antoi vinkkiä aittaan majoittujille. Pöksät olivat kuumia kuin pätsit ja ilmankie...

Toma oli meillä muutaman päivän hoidossa. Helteen takia ei pahemmin lenkkeilty, mutta mökillä käytiin uimassa ja muuten vaan riehumassa. Hippa ja Jatsi hyppäsivät laiturilta lelun perään ja sitten alkoi armoton kilpauinti. Hippa yleensä voitti, se on ihan käsittämätön vesipeto! Toma hyppäsi vaan matalalle, missä jalat ylsivät pohjaan ja sitten alkoi taistelu lelusta. Hippa sai pitää lelua hetken aikaa... ...kunnes Jatsi sanoi, kenen se OIKEASTI oli.

Meneehän se päivä näinkin. Yritän edelleen päästä eroon sekalaisten korujen varastostani, joten on tullut kierrettyä kaiken maailman markkinoita. Kävin Sotkuman kesäpäivillä kärventämässä selkääni, Outokummun torilla kärventämässä vähän lisää selkääni ja tänään olin vaihtelun vuoksi Joensuun torilla kärventämässä naamapuoltani. Kauppa kävi laiskanlaisesti, mutta se ei ollut yllätys. Mukavat naapurit pelastivat paljon kun oli juttuseuraa ja tavaroitten silmällä pitäjiä vessareissun ajaksi. Oli oikein mukavaa ja kivasti tarkeni. Kotiin palattua laskin kassan ja lähdin viemään tuoton pankkiin. Jo piti muuten eksyäkin eto matkalla. Aivottomana ajellessa kurvasin automattisesti kaupalle ja melkein olin jo nousemassa kyydistä kun muistin varsinaisen päämääräni. Ei silti, kaupassa piti myös käydä, mutta Viinijärven kokoisessa metropoliitassa kun lähtee pankkiin niin siellä saattaa vierähtää ja tällä helteellä maidot piimii sinä aikana autossa lojuessaan. Kassalle päästyä ällistyin ylen ystävä...