Hippasen verran höpinää

Viikonloppu vierähti mukavissa puuhissa. Perjantaina nappasin Markon kyytiin meille ja lauantaiaamuna mentiin Reetan luokse muuttokuormaa kasaamaan. Reetta muutti opintojen perässä Asikkalaan ja vaikka onkin vähän ikävä kivaa naapuria niin ainahan voi käydä kylässä puolin ja toisin. Mutta asiasta viidenteen, käsittämätöntä miten paljon tavaraa voi mahtua pieneen mökkiin! Reetan kaveri Pasi on muuttomies ja tuli kuormureineen hakemaan kamoja. Samalla itsessäni selvisi eräs piilevä kyky kun erikokoisia laatikoita ja mööpeleitä sommiteltiin kyytiin. Pasi oli ihmeissään kun useamman kerran oli vasta vetämässä henkeä sanoakseen, että se kävis tuonne ja minä olin jo asettamassa pakettia samaan paikkaan. "Montako muuttokuormaa oot tehny?" "Kyllä tää on ihan ensimmäinen tälleen isommassa mittakaavassa tehty." "Sullon silmää! Vaihda ihmeessä alaa. Pääset Eurooppaa myöten ajelemaan ja se on rahakasta hommaa." Heh, houkutteleva tarjous kun C-korttikin on valmii

Otsikon fiilis aiheutui pelkästään siitä, että sain itseni myös Jatsin kanssa tokokehään. Sääntöjen mukaan meidän oli aloitettava voittajaluokka eikä siihen auttanut mikään. Viimeksihän me olimme tokokehässä vuonna 2006 joulukuussa, jolloin titteliplakkariin rapsahti TK2. Siihen loppuivat minun tottelevaisuuskouluttajan ominaisuudet ja kyvyt, joten siirryimme kokopäivätoimisesti palveluskoirapuuhien pariin. Pk-kentiltä saimme kotiinviemisinä VK1, joka jäi viestiradalta ainoaksi koulariksi ja viimeisimmäksi keväällä 2010 JK3 jopa 1-tuloksella. KVA alkoi kiilua silmissä, mutta olosuhteet päättivät toisin. Jatsi oli alkanut reagoida paukkuihin ja sen takia syksyn 2010 koe meni pieleen ja jäi muutenkin viimeiseksi. Erilaisten oireitten perusteella vein sen kuvattavaksi ja selässä todettiin spondyloosi. Täytyi siirtyä takaisin kevyempään lajiin. Lääkinnän, levon, kevyen liikunnan ja hieronnan sivussa aloimme treenata tokoa ja vihdoin ilmoitin Jatsin kokeeseen. Isoja odotuksia ei ollut

Hippa korkkasi tokouran tänään Joensuussa Tommi Variksen tarkkojen silmien alla. Ilma oli aurinkoinen ja sopivan lämmin, joten olosuhteista ei mikään ollut kiinni. Rivimme näytti tältä: Luoksepäästävyys 10 Paikalla makaaminen 9 (Ehti pyörähtää vinoon perusasentoon, joten koko hoito oli vino alusta loppuun) Seuraaminen kytkettynä 8,5 (Haahuilua) Seuraaminen taluttimetta 8 (Vähän enemmän haahuilua) Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0 (seurasi kannoilla) Luoksetulo 0 (seurasi kannoilla) Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 (ks. kaksi edellistä) Estehyppy 7 (Vaati tuplakäskyn ja hihkaisi ylityksessä) Tulos 108 pistettä ja ALO3. Miksi näin? Hippa teki vajaa vuosi sitten loistavaa tottista BH-kokeessa ja samaa se esitti vielä keväällä. Olin suunnitellut aloittavani jälkikokeet tänä syksynä ja kaikki muut palaset näyttivät loksahtavan paikoilleen, paitsi yksi. Hippa totesi pyssynpaukkeen kamalaksi asiaksi, joten sitä treenattiin hyvin aktiivisesti monessa eri paikassa. Näytti sil