Hippasen verran höpinää

Lauantaiaamuna iski semmoinen miehenpuute, että piti ampaista naapurinpojan pakeille. Uuttera mies oli viettänyt yön kuormurinratissa ja eikun vaan heti aamupäivästä ylös ja palvelemaan. No nyt siellä muutamalla mielikuvitus laukkaa kuin varsa kevätlaitumella. Väärin! Kävin aamulla kaupassa ja eräs kyläläinen ilmoitti, että sulla roikkuu jotain auton alustassa. Vilkaisin sinne ja tuumasin, että niinpä näköjään tekee ja kannattaa varmaan tehdä asialle jotain. Jannella on kylällä talli, jossa kavereineen ropeltaa autoja ja siellä on tarvittavat vehkeet päästä Passatin matalan maavaran sisuksiin. Kuten epäilin, pohjapanssarin palanen siellä vaan lepatti. Ruuvi oli avautunut, mutta oli sentään vielä tallella. Lisäkiinnitystä mekaanikko olisi halunnut laittaa nippusiteellä, mutta kumma kyllä niitä tallissa ei ollut. Pinkiksi haalistunut punainen sähkölanka ajoi saman asian. Kiitos ja kumarrus, taas passaa körötellä. Olen muuten sitä mieltä, että autoilla on sielu ja sukupuoli. Passat

Kulunut talvi on ollut ihana. Siinä on ollut kaikkea: - Pakkasta, joka teki puut kuuraan ja koko luonnon huikaisevan kauniiksi - Lunta mitä mättää pihalta ja katolta, ettei laiskistu - Suvilunta, että tiesi tosissaan mättäneensä lunta - Räntäkuuroja, tyynyliinan kokoisia riepuja taivaan täydeltä - Vesisadetta - Ja se paras. Yöpakkaset! Se on siinä! Pitkä viikonloppu pääsiäiseksi ja kunnon hankiainen jo hyvän aikaa sitä ennen, mitäpä ihminen muuta kaipaisi? Ihan varjopaikoissa hanki ei kanna niin hyvin, mutta pakkoko sinne on ängetä? Peltoa ja järvenselkää riittää vapaaseen kulkemiseen, ottipa suunnan mihin tahansa. Ei teiden ja upottavan lumen asettamia rajoituksia, ah että mä nautin! Pojat hinkuivat Uimaharjuun koko pääsiäiseksi ja se heille sallittakoon. Edellisenä viikonloppuna oli töitä, mutta ehdittiin silti käydä palmusunnuntaina porukalla pulkkien kanssa Särkijärvellä ja kivilouhoksen takana mäkeä laskemassa. Kova hanki kesti iltapäivälle asti ja pojat saivat hyvän oik