Hippasen verran höpinää

Tällä kertaa satula meinaa prätkän satulaa. Mopoiluista en olekaan kirjoitellut pitkään aikaan. Koska männä sunnuntaille ennustettiin selkeää poutasäätä, hyppäsin erkin selkään kääntäen keulan kohti Joensuuta ja kaupungin ohi suoraan etelään. Ensimmäinen stoppi oli Kiihtelysvaarassa sijaitseva Susivaaran kahvila, jossa suoritin viime reissulta tekemättä jääneen visiitin putsauksen ja heitin aamukahvin naamaan. Mukava oli tarinoida hetki Miran ja muitten paikallaolijoitten kanssa.   Lähtöä tehdessä musavehkeistä alkoi kuulua Mika Sundqvistin Moottoripyörä on moottoripyörä. Asiaa! "...kun moottori käyntiin hyrähtää niin istumalihaksiin jyrähtää ja hekumanhiukkaset päässäsi pyrähtää." "Hekumahiukkaset! Hehee!" Mira nauroi sanoitukselle. "Äläs nyt! Mie kun tuolla erkillä ajan semmosta vähän kulunutta tietä reilua satasta ja kierroksia on jotain 5500, niin kyllä tuntuu hyvältä! Moottorin tärinä menee satulan läpi sopivalle hollille. Joskus oon miettinyt, että voisi ...

  Ai että minä nautin näitten tyyppien kanssa olemisesta ja heidän puuhiensa seurailusta! Ne ovat parhaat kaverit keskenään, mutta kyllä se on Musti, joka enemmän Nomsaa kurmuttaa. Viimeisessä kuvassa Mustin silmässä on hivenen huolestunut ilme kun mummokoiralla meni lopulta kuppi nurin. Mutta asiaan. Viime viikon agitreeneissä oli molemmat koirat mukana.    Musti on ihan aloittelija, mutta takaakierron se osaa tosi hyvin. Nyt teimme hypyille hakeutumista ilman rimoja ja mukana oli myös muuri ensimmäistä kertaa. Matalana sekin eli pelkät palikat tolppien välissä. Niin sanotun radan pätkä oli kaareva ja ketjuttamalla edettiin. Tosi hienosti Musti hakeutui hypyille.    Toisessa päässä oli putki, josta se tykkää ja toisessa päässä muuri. Muuri sattui olemaan ihan naapurikentän sermin vieressä ja toisella puolella metrin päässä keinu. Siellä ahkeroi Tuomas kovan äänensä ja vauhdikkaan koiransa kanssa. Keskittymiseni oli niin tarkkaan koiran tekemisessä, etten hu...

Se hölmö olen minä.  Talvi 2026, pakkasta reippaasti, tuulta ei nimeksikään. Tämä ja sähköyhtiöitten käsittämätön politiikka nosti pörssisähkön hinnat huippulukemiin. Liityin pörssisähköön muutama vuosi sitten ja se oli hyvä idea. Välillä kiinnitin sähkön hinnan, enimmäkseen en. Viime talvi oli leuto ja sähkölaskuista selviytyi helposti pienilläkin tuloilla. Toista on nyt. Syksy meni rahantulon tehostamisessa ja kaikki muu jäi taka-alalle. Olisi pitänyt tehdä kiinnitys, mutta kuinkas kävikään. Ei tullut mieleen moinen. Kilpailuttaminen kannattaisi, jos vaihdon voisi tehdä heti välittömästi. Siinä menee pari viikkoa ja samalla mittari rallattaa kuin marsu vauhtipyörässä. Viime päivät ovat menneet vesiputkien sulattamisessa ja hoitolan pitämisessä asiakasystävällisen lämpimänä. Kyllä, kaikki tämä sillä yberkalliilla sähköllä. Ollaan Aten kanssa tilkitty ja eristetty kylmiä paikkoja sen minkä tässä tilanteessa on mahdollista. Valitettavasti tässä mörskässä se on tappelemista vasta...