Vähän treenikuulumisia
Ai että minä nautin näitten tyyppien kanssa olemisesta ja heidän
puuhiensa seurailusta! Ne ovat parhaat kaverit keskenään, mutta kyllä se
on Musti, joka enemmän Nomsaa kurmuttaa. Viimeisessä kuvassa Mustin
silmässä on hivenen huolestunut ilme kun mummokoiralla meni lopulta
kuppi nurin.

Mutta asiaan. Viime viikon agitreeneissä oli molemmat koirat mukana.
Musti on ihan aloittelija, mutta takaakierron se osaa tosi hyvin. Nyt teimme hypyille hakeutumista ilman rimoja ja mukana oli myös muuri ensimmäistä kertaa. Matalana sekin eli pelkät palikat tolppien välissä. Niin sanotun radan pätkä oli kaareva ja ketjuttamalla edettiin. Tosi hienosti Musti hakeutui hypyille.
Toisessa päässä oli putki, josta se tykkää ja toisessa päässä muuri. Muuri sattui olemaan ihan naapurikentän sermin vieressä ja toisella puolella metrin päässä keinu. Siellä ahkeroi Tuomas kovan äänensä ja vauhdikkaan koiransa kanssa. Keskittymiseni oli niin tarkkaan koiran tekemisessä, etten huomannut asiaa ennen kuin koutsimme Katri mainitsi siitä.
"Huomasitko, ettei Musti korvaansa lotkauttanut, vaikka tuossa vieressä on hirveä meteli?"
Totesimme, että Mustilla on erittäin paljon potentiaalia tähän lajiin, kun vain minä pelaan korttini oikein.
Nomsan kanssa en pelannut. Ryssin sen koulutuksen tosi tehokkaasti jo silloin sen nuorena ollessa. No, mitä voi odottaa kun on ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
Nyt kun en enää yritäkään kisata Nomsan kanssa (johan se kohta täyttää yhdeksän vuotta eli ei senkään takia) vaan pidetään vain hauskaa sen rakastaman lajin parissa.
Tuli huomattua se, että kun aikoinaan palkkaus oli pielessä, Nomsa ei palkkaudu tekemisestä vaan pelkästään etupalkkana olevasta namipallosta. Hyvä kun edes siitä ja sitä käytämme hyväksi.
Taidollisesti se on erittäin osaava. Tällä kertaa keskityimme ottamaan pientä pätkää ja joka kerta Katri palkkasi Nomsan. Koira lähti rivakasti ja eteni tehokkaasi, osasi silti luopua palkasta tehden tehtävät ensin ja sitten oli bileet! Se oli niin iloinen ja teki vaativiakin tehtäviä hyvällä mielellä, koska miksi ei kun kerta osaa.
Tässä nähtiin ero paimennukseen, joka on palkitsevaa itsessään. Nomsa on niin juuriaan myöten paimenkoira ja Musti myös, se tuli selväksi viime kesänä.


Kommentit