Hippasen verran höpinää

Juhannusaatto klo 20: Aurinkoista, pilvenhattaroita, tuuli hyvin kevyttä tai jopa olematonta, lämpötila aamusta lähtien 21 astetta. Juhannuspäivä: Muuten sama, mutta lämpötila kipusi hellelukemiin. Ei siinä Komperon museolla lippu juuri liehunut eikä voinut kuin ihmetellä, miten tähän aikaan vuodesta oli näin lämmin. Aattoaamu ei alkanut hyvin. Nuoriso nukkui vielä kymmenen aikoihin, joten päätin ottaa rennosti. Jörn Donner sanoi jo ajat sitten, että "lukeminen kannattaa aina" ja tätä neuvoa olen pyrkinyt toteuttamaan. Asemoin itseni sohvalle ja tällä kertaa kirjana oli Lee Childin Pakon edessä. Jännä ja kiehtova. Lienenkö jännittänyt väärällä tavalla kun jysäytti noidannuolen vasempaan lapaan. Aikani siinä kuulostelin ja ainoa asento, jossa tuntui pahalta oli siinä mukavimmassa paikassa sohvannurkassa. Ei auttanut kuin tarttua töihin. Täytin peräkärryä kaatopaikalle vietävällä romulla ja pesin saunan. Jossain vaiheessa kroppa sanoi, että nyt riittää, joten päätet...

Jouduin taipumaan alati teknistyvän maailman edessä ja hankkimaan älypuhelimen. Tein sen viime joulukuussa. Ihan näppärä laite jossain suhteessa, mutta jossain toisessa taas elämänlaatuni on huonontunut huomattavasti. Minä siinä missä moni muukin käyttää kännykkäänsä herätyskellona. Edellinen ns. karvalakkimallin luurini lunasti paikkansa tässä toiminnassa erinomaisesti, mutta samaa ei voi sanoa tästä nykyisestä värkistä. Kun ei se riivatun väline ole hiljaa silloin kun saisi ja pitäisi olla! Olen asentanut sen ilmoittamaan vain soitot, viestit ja whatsappin vai mikä se nyt oli. Minua ei häiritä yöllä ja sillä hyvä. Suurin osa kansasta ymmärtää olla viestittelemättä silloin. Lähettelen itsekin sähköpostia toisinaan varhain aamulla, toisinaan hyvinkin myöhään  ja tulin huomaamaan, että moni muu tekee samoin. Niinpä ruksasin säponkin pois ilmoitettavien listalta ja luulin, että nyt saa olla yöt rauhassa. Mutta. Tuo onneton tekee päivityksiä. Se kertoo piippaamalla tai vähintään...

Eilen piipahdettiin Pieksämäellä kokeilemassa voittajaluokkaa kolmannen kerran. Lopulliseksi pistemääräksi jäi 63 eli ei se toinen tulos tästä luokasta enää kauas jäänyt. Tuomarina toimi Hannele Pirttimaa ja rata oli täysin selvitettävissä, mutta aina vaan tuppaa jotain hässäkkää tapahtumaan. Erona viimekertaiseen kokeeseen oli se, että tästä jäi hyvä mieli. Hippa oli paljon paremmalla fiiliksellä alusta lähtien enkä minä jännittänyt lähellekään niin paljon kuin viimeksi Lieksassa. Tällä kertaa hyppyyn mentiin vasemmalla seuraten, mutta se piti uusia kun Hippa leiskautti siivekkeen yli eli varsinaisen suorituspaikan ulkopuolelta. Oma moka kun ohjasin hypylle liian lähellä estettä. Kuten kuvasta näkyy, radalla oli monta eri versiota eteen istumisesta, joka on meidän kompastuskivi tapahtuipa se sitten oikealta tai vasemmalta, liikkeestä tai perusasennosta. Ensimmäinen näistä oli istu, koira eteen, oikealta sivulle, istu (kyltti 5). Haukkumisesta ropisi kolme pistettä pois. Ilm...

Johan siitä taas muutama viikko on vierähtänyt kun Lieksassa kävimme rallaamassa hurjat 66 virhepistettä eli jäljelle jäävä erotus oli säälittävä. Iiris Harjun laatima rata oli meille vaikea. Vaikka mikään ei periaatteessa pitäisi olla vaikeampi kuin joku toinen jos vaan on treenannut, mutta tämä useine puolenvaihtoineen oli kinkkinen. Lieneekö pitkä odottelu tehnyt myös oman vaikutuksensa kun Miimin kanssa jälleen porukalla reissattiin ja alokasluokka oli ensimmäisenä. No, kuten urheilijat tuppaavat selittämään, parhaamme tehdään ja katsotaan mihin se riittää. Ei riittänyt tulokseen tällä kertaa. Heti ensimmäisenä startin jälkeen tuli puolenvaihto takana, joka meni pieleen. Ei onnistunut uusinnankaan jälkeen, joten kurjin mahdollinen alku oli radalle -13 pisteellä. Seuraavaksi pujotelu oikealla, josta myös -10 kun koira kävi väärällä puolella. Myöhemmin tuli toinenkin väärällä puolella käynti. Kädetön ohjaaja siinä ei saa ohjattua koiraa esteen yli, joten tältäkin kyltiltä ky...