Voi äly mikä puhelin!
Jouduin taipumaan alati teknistyvän maailman edessä ja hankkimaan älypuhelimen. Tein sen viime joulukuussa. Ihan näppärä laite jossain suhteessa, mutta jossain toisessa taas elämänlaatuni on huonontunut huomattavasti.
Minä siinä missä moni muukin käyttää kännykkäänsä herätyskellona. Edellinen ns. karvalakkimallin luurini lunasti paikkansa tässä toiminnassa erinomaisesti, mutta samaa ei voi sanoa tästä nykyisestä värkistä.
Kun ei se riivatun väline ole hiljaa silloin kun saisi ja pitäisi olla! Olen asentanut sen ilmoittamaan vain soitot, viestit ja whatsappin vai mikä se nyt oli. Minua ei häiritä yöllä ja sillä hyvä. Suurin osa kansasta ymmärtää olla viestittelemättä silloin. Lähettelen itsekin sähköpostia toisinaan varhain aamulla, toisinaan hyvinkin myöhään ja tulin huomaamaan, että moni muu tekee samoin. Niinpä ruksasin säponkin pois ilmoitettavien listalta ja luulin, että nyt saa olla yöt rauhassa.
Mutta. Tuo onneton tekee päivityksiä. Se kertoo piippaamalla tai vähintään surahtamalla, että nyt on joku hilavitkutin käytettävissä, vaikka varmasti olen syynännyt kaikki ruksit kohdalleen, että ole ystävällinen äläkä vaivaudu ilmoittamaan.
Jos pitää ottaa puhelin viereen herätyksen takia, sitä ei voi laittaa äänettömälle, koska silloin ei herätys toimi. Entisessä puhelimessa muuten toimi.
Ja jos sulkee virran, ei herätys toimi. Entisessä muuten toimi siinäkin tapauksessa. Ja toimi vaikka olisi akku tyhjentynyt yön aikana.
Viime viikonloppuna olin luonnetestin koetoimitsijana eli oli paljon puuhaa kahden päivän ajan. Kun koepaikka oli Reijolan takametsissä ja alkoi molempina aamuina klo 9.00, tarkoitti se aikaista heräämistä ja tarvitsin luotettavaa herättäjää.
Lauantaiaamuna nukuin pommiin kun herätystä ei kuulunut. Vain puhelinten suojelupyhimys tietää mistä syystä, muttei kertonut sitä minulle. Korvatulppia en käyttänyt ja niin sikeästi en valitettavasti kykene nukkumaan, ettenkö olisi herännyt pieninpäänkin piippaukseen. Vibrakin oli päällä, mutta ei se missään tuntunut. Kokeilin herätystoimintoa aamupuuhien lomassa ja kas kummaa, hyvin pelitti. Harmi että olin jo varsin valpastunut ja vieläpä pahalla tuulella.
Siispä illalla otin käyttöön vanhan kelloradioni ja jätin älyttömän puhelimeni jonnekin sohvatyynyn alle, ettei se surise ja pilpata minua hereille väärään aikaan.
Ruuvasin aseman kohdalleen, ei havaintoa mikä asema se oli, pääasia että kuului. (Tätä suurpiirteisyyttä kaduin jonkin ajan päästä.)
Sitten vain herätys klo 6.30 ja päätä tyynyyn. Väsyneenä päivän puuhista nukahdin ällistyttävän nopeasti.
Mutta mitä tapahtuikaan? Radio alkoi soittaa Vadelmavenettä tai jotain muuta kammottavaa renkutusta tasan klo 0.00, syystä jota ei voi kuin ihmetellä. Säikähdyksestä toivuttua tutkin tilanteen, mutten viisastunut yhtään. Kello oli ajassaan eikä vilkkunut, joten ei ollut sähkökatkosta, mikä ehkä olisi selittänyt herätysajan muutoksen.
Uusi asetus klo 6.30 ja päätä tyynyyn. Nyt päästiin aamuun asti ja radio herätti minut vähän lempeämmin.
Rakastan joitakin esineitä, koska niillä on sielu ja henki, mutta vihaan toisia juuri samasta syystä. Ne tekevät mitä haluavat kysymättä minulta.
Sunnuntai-iltana hylkäsin kelloradionkin ja otin Kimmon vanhan karvalakkipuhelimen petikaveriksi. Tänä aamuna se soi valitsemallani sävelellä ja tehokas vibra surrasi patjan kautta tuntoreseptoreihin herättäen vaikka olisin koomassa maannut.
Minä siinä missä moni muukin käyttää kännykkäänsä herätyskellona. Edellinen ns. karvalakkimallin luurini lunasti paikkansa tässä toiminnassa erinomaisesti, mutta samaa ei voi sanoa tästä nykyisestä värkistä.
Kun ei se riivatun väline ole hiljaa silloin kun saisi ja pitäisi olla! Olen asentanut sen ilmoittamaan vain soitot, viestit ja whatsappin vai mikä se nyt oli. Minua ei häiritä yöllä ja sillä hyvä. Suurin osa kansasta ymmärtää olla viestittelemättä silloin. Lähettelen itsekin sähköpostia toisinaan varhain aamulla, toisinaan hyvinkin myöhään ja tulin huomaamaan, että moni muu tekee samoin. Niinpä ruksasin säponkin pois ilmoitettavien listalta ja luulin, että nyt saa olla yöt rauhassa.
Mutta. Tuo onneton tekee päivityksiä. Se kertoo piippaamalla tai vähintään surahtamalla, että nyt on joku hilavitkutin käytettävissä, vaikka varmasti olen syynännyt kaikki ruksit kohdalleen, että ole ystävällinen äläkä vaivaudu ilmoittamaan.
Jos pitää ottaa puhelin viereen herätyksen takia, sitä ei voi laittaa äänettömälle, koska silloin ei herätys toimi. Entisessä puhelimessa muuten toimi.
Ja jos sulkee virran, ei herätys toimi. Entisessä muuten toimi siinäkin tapauksessa. Ja toimi vaikka olisi akku tyhjentynyt yön aikana.
Viime viikonloppuna olin luonnetestin koetoimitsijana eli oli paljon puuhaa kahden päivän ajan. Kun koepaikka oli Reijolan takametsissä ja alkoi molempina aamuina klo 9.00, tarkoitti se aikaista heräämistä ja tarvitsin luotettavaa herättäjää.
Lauantaiaamuna nukuin pommiin kun herätystä ei kuulunut. Vain puhelinten suojelupyhimys tietää mistä syystä, muttei kertonut sitä minulle. Korvatulppia en käyttänyt ja niin sikeästi en valitettavasti kykene nukkumaan, ettenkö olisi herännyt pieninpäänkin piippaukseen. Vibrakin oli päällä, mutta ei se missään tuntunut. Kokeilin herätystoimintoa aamupuuhien lomassa ja kas kummaa, hyvin pelitti. Harmi että olin jo varsin valpastunut ja vieläpä pahalla tuulella.
Siispä illalla otin käyttöön vanhan kelloradioni ja jätin älyttömän puhelimeni jonnekin sohvatyynyn alle, ettei se surise ja pilpata minua hereille väärään aikaan.
Ruuvasin aseman kohdalleen, ei havaintoa mikä asema se oli, pääasia että kuului. (Tätä suurpiirteisyyttä kaduin jonkin ajan päästä.)
Sitten vain herätys klo 6.30 ja päätä tyynyyn. Väsyneenä päivän puuhista nukahdin ällistyttävän nopeasti.
Mutta mitä tapahtuikaan? Radio alkoi soittaa Vadelmavenettä tai jotain muuta kammottavaa renkutusta tasan klo 0.00, syystä jota ei voi kuin ihmetellä. Säikähdyksestä toivuttua tutkin tilanteen, mutten viisastunut yhtään. Kello oli ajassaan eikä vilkkunut, joten ei ollut sähkökatkosta, mikä ehkä olisi selittänyt herätysajan muutoksen.
Uusi asetus klo 6.30 ja päätä tyynyyn. Nyt päästiin aamuun asti ja radio herätti minut vähän lempeämmin.
Rakastan joitakin esineitä, koska niillä on sielu ja henki, mutta vihaan toisia juuri samasta syystä. Ne tekevät mitä haluavat kysymättä minulta.
Sunnuntai-iltana hylkäsin kelloradionkin ja otin Kimmon vanhan karvalakkipuhelimen petikaveriksi. Tänä aamuna se soi valitsemallani sävelellä ja tehokas vibra surrasi patjan kautta tuntoreseptoreihin herättäen vaikka olisin koomassa maannut.
Kommentit