Hippasen verran höpinää

Hihi, mamma naputteli otsikon ja singahti jonnekin, joten minäpä otan näppiksen haltuuni. Tätä on niin kiva kynsillä rapisuttaa. Me ollaan koko talvi ja kevät treenattu niin ahkerasti, että mammalla taisi iskeä burn out kun se on kovin laiska ollut nykyään. Välillä meni pitkään, ettei se lähtenyt viemään minua hallillekaan, saati mitään muuta. Sallittakoon se hänelle, eihän ihminen jaksa sitä mitä koira kun sillä on vain kaksi jalkaa ja tyhmähkö pää. Ja on se aika outo muutenkin. Omalla hallilla treenatessa se on kiva ja tuntuu ihan Omalta Ihmiseltä, mutta aina kun mennään jonnekin muualle jossa on paljon vieraita ihmisiä, mammastakin tulee ihan vieras. Ei ne muut minua haittaa, mutta mamman vieraantuminen on kamalaa. Minä olen aussie ja haluan tehdä töitä oman ihmisen kanssa, en kenenkään muun. Ja jos oma ihminen muuttuu muuksi, maailmanloppu on käsillä ja tassulla. Kuulin kerran kun se selitti jollekin, että aikoo vissiin lopettaa kisaamisen kanssani kun pilaa jännittämisellään...

Tervepä teille! Mamma antoi taas vaihteeksi minulle puheenvuoron. Tykkään. Tässä päivänä muutamana mamma alkoi ruuvata meidän autohäkistä väliseinää pois. Voi kehveli, se tarkoittaa sitä, että lähdetään jonnekin pitemmälle matkalle. On nääs mukavampaa olla kontissa kun saa olla vähän väljemmin. Jonkun aikaa siellä ihmeteltiin kunnes parkkeerattiin jollekin isolle aukealle. Mamma käytti meidän pissillä ja sitten hävisi kohti isoa rakennusta, jossa on kaksi ovea. Toisessa lukee "Ingång" ja toisessa "Utgång" .  Vaikka koira olenkin niin kyllä ihmisten kielet meikätytön päässä taipuu. Sanoin Jatsille, että miksi sisämaalaisille ja ulkomaalaisille on omat ovet? Eikö se ole vähän... hmm... epätasa-arvoista? Jatsi moitti minua tyhmäksi. Sanoi, että ne tarkoittaa sisään- ja uloskäyntiä ruotsiksi kirjoitettuna.  Ruotsiksi? Saatan tyhmä ollakin, mutta ei se tätä varsinaista asiaa muuta yhtään sen viisaammaksi. Nyt ollaan Suomessa ja vieläpä melko syvällä Savossa. Mik...

Virpin mökille Taivalkoskelle menoa on suunniteltu jo monta kertaa. Keväällä valtakunnallisesti käsiin räjähtänyt kanojen mycoplasmaepidemia esti lähtemisen kun ei voinut tietää olemmeko kummatkin oireettomia ja kontaktittomia kanallisia. Kun selvisi, että tauti ei ole este vierailulle, passatti sanoi, että ei suostu lähtemään mihinkään. Sitä korjaillessa meni tovi jos toinenkin. Syysloman koittaessa mitään esteitä ei enää ollut, joten tein äkkipäätöksen muutaman päivän reissulle lähdöstä. Jenna lupautui muuttamaan meille kana- ja talovahdiksi eli huoletonna sai lähteä. Keskiviikkoaamuna vielä lämmitin uunin ja sen aikana pakkasin omat, poikien ja koirien kamat läjään. Koukkasin pojat Uimaharjusta ja matka jatkui Lieksan ja Nurmeksen kautta kohti Koillismaata. Pojat ovat pienestä lähtien olleet tosi helppoja matkaseuralaisia ja niin nytkin. Kavereitten kanssa tekstailivat ja lukivat Akuja. Älysin lähtiessä kopata mukaan Mielensäpahoittajan äänikirjan ja sitä kuunnellessa vierähti k...

Kävimme tyttöjen kanssa istuskelemassa Oulun Toripolliisin jalanjuuressa tarkoituksena ottaa yhteiskuva. Koska kyseessä on kaksi aussieta, homma ei ollut itsestäänselvyys. Kiitos Satulle kuvaamisesta ja Virpille avustuksesta. (Osaa kuvista on rajattu jälkeenpäin koirien ilmeitten takia. Klikkaamalla saa isommaksi.) "Jatsi! Hippa! Huhuu!" Mitä? Missä? Mamma on tässä, mitä väliä? Niin onkin! Onkohan sillä meille nameja? "Hei! Fiuiit! Täällä!" Ai näinkö pitää olla? No voip... Kutittaa just tuo panta! "Haloo! Kattokaa nyt tänne!" Minä en ainakaan kato. En minäkään. "Kis kis kis, sssshhh!!" Täh? Hippa hei... Mitä muka?     Ai siellä on jotain tyyppejä! Onkohan niillä meille nameja? Usko vaan. Huijaavat kuitenkin. Älä oo Jatsi aina niin kyyninen pessimisti. Huijasivat. Olit oikeassa. Moon aina. Että siitäpä passaa valita parhaan tai vähiten omituisen.

- Hei kakara, leikitäänks? - Joo! Täältä pesee! - Tehtäskö Piri niin että... - Joo joo. Mäpä tönäsen sut kumoon! - Elähän sie turkulainen isottele! - Ota kiinni jos saat! - No selevä! - Pöljä! Se taklaus oli sääntöjenvastanen! - Sori... - Älä ny oo tosikko! Peli jatkuu, tuu pois sieltä auton alta! - Joks sua muka väsyttää? - No jo kun mie oon vasta pentu . - Lepäsin jo! Jatketaan! - Hehhee, hullua on helppo yllyttää!

Se on se minun virallinen nimeni. Tässä on kasvattajani Miimin aatokset nimeni takaa: Tabitha on harvoja Uudessa Testamentissa mainittuja naisten nimiä. Nimi on arameaa ja tarkoittaa gasellia. Olkoon Tabitha yhtä ketterä, kevyt ja pomppivainen. Apostolien teoissa (Ap.t- 9:36-43) kerrotaan, kuinka apostoli Pietari herätti Tabithan kuolleista. Tabitha-aussiekin tuotiin elämään kuoleman porteilta: Pamin synnytys oli kestänyt jo lähes kahdeksan tuntia, kun eläinlääkäri teki keisarinleikkauksen ja kaksi kohdussa ollutta pentua saatiin ulos. Pikku poika oli heti virkeä, mutta tyttönen oli veltto ja hiljainen. Sydän löi ja henki kulki, mutta pentu alkoi menettää otettaan elämästä. Sitkeällä työllä ja reippaalla asenteella pieneläinhoitaja Tiina auttoi Tabithan elämän alkuun – ja reipasta menoa onkin riittänyt siitä saakka. Lisäksi on olemassa kaksi Tabithaa, joita kovasti ihailen: laulajatar Tabitha Elkins ja tanssija-koreografi Tabitha D'Umo. Tänään meillä kävi taas eräs ihminen. Se on k...