Piruetti aalloilla
Kenen mielestä lossilla ajelu on tylsää ja hitaudessaan rasittavaa? Varmasti sen, joka kyseistä liikennöintitapaa joutuu olosuhteiden takia käyttämään ainakin sen pari kertaa päivässä. Harvakseltaan käyttäville, saati lossineitsyys vielä tallella oleville se on hyvinkin elämyksellinen kokemus.
Olen nyt muutamana lauantaina vienyt tavaraa Rääkkylään eli veden yli mennään. Muutama vuosi sitten leivänajossa seilasin Arvinsalmea joka päivä ja kuskit tulivat tutuiksi. Ovat tainneet ikävöidä minua kun tämänpäiväinen kuski lossiin ajaessani pataroi kannella ja tuli juttusille.
"Ootko vaihtanut autoa? Vai onko teillä näitä miten monta?"
"On niitä jokunen."
"Mitäs alueita te ajatte?"
"Njaah... Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Hammaslahti, Reijola, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti. Niin ja Lieksa."
"Oho, eli puol Pohjois-Karjalaa! Oon tässä ihastellu näitä kun on tuota konttia vaikka miten, ei oo ihme että ne tekee näistä kesämökkejä."
"On siinä 16 kuutiota tilaa ja mahtuu seisomaan tämmönen normikokoinen."
Juttu jatkui ja melkein teki jo mieli ryhtyä naputtamaan rattia, että ei tässä mitään kiirettä, mutta Rääkkylä alkaa odotella tavaroitaan. Matkaan päästiin.
Ihmettelin jo lossiin ajaessani sen ohjaamo oli vasemmalla, vaikka yleensä kuski vimpsuttaa joystikkejään oikealla puolella. Syy selvisi kun saavuin rantaan paluumatkalla. Lossi oli toisella rannalla ja lähtiessään kiepsahti jännästi, kuin olisi peruuttanut ja jatkanut matkaa perä edellä. Menin ohjaamoon.
"Käänsit sie tämän?"
"Joo, tuo savutorvi osoittaa sivulle ja kun samasta suunnasta tuulee niin pakokaasut tunkee suoraan tänne. Parempi siirtyä tuulen yläpuolelle. Tämä on tosi näppärä ajettava."
No niin on. Harmi kun kuski alkoi temppuilla ihan ilman varoitusta ja kännykän kuvausvalmiiksi asettaminen kesti puoliympyrän verran, mutta sain sentään toisen puolikkaan tallennettua.
Olin ainoa matkustaja, joten kuski päätti antaa minulle vähän erikoisemman kyydin. Mitäs sitä aina suoraa reittiä sahaamaan kun vaihtelu on mahdollista ja tunnetusti virkistää.
Muistuipa mieleen muinaiselta leipäreissulta muuan juttu. Lossikuski pitää tauon klo 8.40-9.00 ja olin erään kerran sen verran myöhässä, että saavuin rantaan juuri tauon alkaessa. Kuski tuli kopistaan ruokalautasen kanssa ja naputti ikkunaan:
"Onko sulla kiire?"
"Tavallaan, leipien pitäs olla kaupassa yheksään mennessä."
"Miepä nakkaan siut vastarannalle", sanoi kuski ja kapusi ohjaamoon.
Sain yksityiskyydin Rääkkylän puolelle ja siellä odottavat starttailivat autojaan toiveikkaina, että nyhän kävi hyvin kun ei tarvinnutkaan taukoa odotella.
Turha oli toivo. Kuski päästi minut rannalle, läimäytti portit kiinni ja lähti jatkamaan varhaista lounastaan.
Arvatkaa, oliko olo kuin kuningatar Elisabethilla vilkutellessaan kansalle autosta? Kyllä oli.
Silloin elettiin joulunalusaikaa, joten kävin ostamassa kuskille suklaarasian kiitokseksi. Tämä tuumasi, että ei olisi tarvinnut, mutta oli hyvillään kuten olin minäkin saamastani erityiskohtelusta. Kuulemma tekee monesti tämmöisen poikkeuksen ammattiliikenteen ollessa kyseessä. Siviiliautoilijat joutavat odottaa.
Eivät omasta mielestään tietenkään joutaisi, mutta opettakaamme heille odottamista. Hyvää se tekee.
Olen nyt muutamana lauantaina vienyt tavaraa Rääkkylään eli veden yli mennään. Muutama vuosi sitten leivänajossa seilasin Arvinsalmea joka päivä ja kuskit tulivat tutuiksi. Ovat tainneet ikävöidä minua kun tämänpäiväinen kuski lossiin ajaessani pataroi kannella ja tuli juttusille.
"Ootko vaihtanut autoa? Vai onko teillä näitä miten monta?"
"On niitä jokunen."
"Mitäs alueita te ajatte?"
"Njaah... Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Hammaslahti, Reijola, Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti. Niin ja Lieksa."
"Oho, eli puol Pohjois-Karjalaa! Oon tässä ihastellu näitä kun on tuota konttia vaikka miten, ei oo ihme että ne tekee näistä kesämökkejä."
"On siinä 16 kuutiota tilaa ja mahtuu seisomaan tämmönen normikokoinen."
Juttu jatkui ja melkein teki jo mieli ryhtyä naputtamaan rattia, että ei tässä mitään kiirettä, mutta Rääkkylä alkaa odotella tavaroitaan. Matkaan päästiin.
Ihmettelin jo lossiin ajaessani sen ohjaamo oli vasemmalla, vaikka yleensä kuski vimpsuttaa joystikkejään oikealla puolella. Syy selvisi kun saavuin rantaan paluumatkalla. Lossi oli toisella rannalla ja lähtiessään kiepsahti jännästi, kuin olisi peruuttanut ja jatkanut matkaa perä edellä. Menin ohjaamoon.
"Käänsit sie tämän?"
"Joo, tuo savutorvi osoittaa sivulle ja kun samasta suunnasta tuulee niin pakokaasut tunkee suoraan tänne. Parempi siirtyä tuulen yläpuolelle. Tämä on tosi näppärä ajettava."
No niin on. Harmi kun kuski alkoi temppuilla ihan ilman varoitusta ja kännykän kuvausvalmiiksi asettaminen kesti puoliympyrän verran, mutta sain sentään toisen puolikkaan tallennettua.
Olin ainoa matkustaja, joten kuski päätti antaa minulle vähän erikoisemman kyydin. Mitäs sitä aina suoraa reittiä sahaamaan kun vaihtelu on mahdollista ja tunnetusti virkistää.
Muistuipa mieleen muinaiselta leipäreissulta muuan juttu. Lossikuski pitää tauon klo 8.40-9.00 ja olin erään kerran sen verran myöhässä, että saavuin rantaan juuri tauon alkaessa. Kuski tuli kopistaan ruokalautasen kanssa ja naputti ikkunaan:
"Onko sulla kiire?"
"Tavallaan, leipien pitäs olla kaupassa yheksään mennessä."
"Miepä nakkaan siut vastarannalle", sanoi kuski ja kapusi ohjaamoon.
Sain yksityiskyydin Rääkkylän puolelle ja siellä odottavat starttailivat autojaan toiveikkaina, että nyhän kävi hyvin kun ei tarvinnutkaan taukoa odotella.
Turha oli toivo. Kuski päästi minut rannalle, läimäytti portit kiinni ja lähti jatkamaan varhaista lounastaan.
Arvatkaa, oliko olo kuin kuningatar Elisabethilla vilkutellessaan kansalle autosta? Kyllä oli.
Silloin elettiin joulunalusaikaa, joten kävin ostamassa kuskille suklaarasian kiitokseksi. Tämä tuumasi, että ei olisi tarvinnut, mutta oli hyvillään kuten olin minäkin saamastani erityiskohtelusta. Kuulemma tekee monesti tämmöisen poikkeuksen ammattiliikenteen ollessa kyseessä. Siviiliautoilijat joutavat odottaa.
Eivät omasta mielestään tietenkään joutaisi, mutta opettakaamme heille odottamista. Hyvää se tekee.
Kommentit