Vaikeuksien kautta voittoon...
Puuhakas päivä tänään. Laiska töitään lukee, joten en puutu muuhun kuin että jäljen vanhetessa paistoin sämpylät. Sitä ihmettä ei usein tapahdu. Pitää se edes mainita, koska lipputanko ei kuulu talon varustuksiin. Vaikka muuten saatan hölmöillä, isänmaallisuuteni estää virittämästä itse piirrettyä lippua antenniin. Joku raja sentään.
Sitten itse asiaan.
Tein taas kahden janamerkin jäljen ja kiroilin äänettömästi, kun elukka aikansa janalla mutkiteltuaan otti hienon takajäljen. Nakkasin Jatsin konttiin ja tällä kertaa piti ihan torua, että mitä pelleilyä tämä oikein on. En jaksanut ajella välillä kotiin, vaan ajattelin että fiksu koira osaa miettiä tekosiaan yksikseen sen hetken kun minä jäähdyttelin tunteitani. Kävin siinä samalla merkkaamassa kunnolla toisen janan lähtöpaikan.
Toinen yritys. Harhajälkiä oli varmaan sikin sokin, kun ei suoraan eteneminen onnistunut tälläkään kertaa. Sen sijaan oikeaan suuntaan lähti ajamaan ja ensimmäinen keppi nousi tosi hyvin.
Välillä tuumin, että koirahan on pyörällä päästään kun käkikello, kun meni ihan mihin sattui. Taas nähtiin, että kannattaa luottaa koiraan. Itsepä tein tarkoituksella mutkikkaan jäljen ja kyllä se jäljellä oli, kun keppejä nousi sujuvasti. Jossain kohtaa taisin seisoskella hetken aikaa, koska tutki maata muttei löytänyt siitä mitään.
Kaikki kepit nousivat. Hyvä hyvä!
Tämän illan läksy on selvä kuin pläkki: janatreeniä ja ihan alkeista lähtien.
Lähetin paperit ensi viikonlopun kokeeseen, mikä seikka piristää huomattavasti puuttumista näihin epäkohtiin.
Sitten itse asiaan.
Tein taas kahden janamerkin jäljen ja kiroilin äänettömästi, kun elukka aikansa janalla mutkiteltuaan otti hienon takajäljen. Nakkasin Jatsin konttiin ja tällä kertaa piti ihan torua, että mitä pelleilyä tämä oikein on. En jaksanut ajella välillä kotiin, vaan ajattelin että fiksu koira osaa miettiä tekosiaan yksikseen sen hetken kun minä jäähdyttelin tunteitani. Kävin siinä samalla merkkaamassa kunnolla toisen janan lähtöpaikan.
Toinen yritys. Harhajälkiä oli varmaan sikin sokin, kun ei suoraan eteneminen onnistunut tälläkään kertaa. Sen sijaan oikeaan suuntaan lähti ajamaan ja ensimmäinen keppi nousi tosi hyvin.
Välillä tuumin, että koirahan on pyörällä päästään kun käkikello, kun meni ihan mihin sattui. Taas nähtiin, että kannattaa luottaa koiraan. Itsepä tein tarkoituksella mutkikkaan jäljen ja kyllä se jäljellä oli, kun keppejä nousi sujuvasti. Jossain kohtaa taisin seisoskella hetken aikaa, koska tutki maata muttei löytänyt siitä mitään.
Kaikki kepit nousivat. Hyvä hyvä!
Tämän illan läksy on selvä kuin pläkki: janatreeniä ja ihan alkeista lähtien.
Lähetin paperit ensi viikonlopun kokeeseen, mikä seikka piristää huomattavasti puuttumista näihin epäkohtiin.
Kommentit