Että se keksii!

Muistaakseni viime kesänä mainitsin Hipan ongelmasta keppi-ilmaisun suhteen. Se jäljelle nukkumaan käyminen oli jotain uskomatonta ja ajattelin, että josko se olisi näyttänyt viimeisen temppunsa. No ei. Vielä oli yksi ässä hihassa tai korvan takana.

Viime torstaina Lea teki Hipalle erinomaisen jäljen. Eka keppi jäi jostain syystä, mutta mitäpä pienistä kun seuraavat ilmaisut olivat idioottivarmoja - liiankin.

Hippa kävi maahan tosi ripeästi ja minä kömmin perässä keppiä poimimaan. Huonompi juttu oli se, että keppiä ei ollut. Nostin koiran ylös ja etsimällä etsin kun se on joskus käynyt kepin päälle makaamaan, mutta kun ei niin ei. Sanoin, että alahan etsiä keppiä. Ensin varsinainen työ ja siitä palkka.

Koira jatkoi jäljestystä kolme metriä ja painui maahan. Siellähän se keppi oli! Höppänä paiskautui maahan heti kepin vainuttuaan ja kokeili, että jos mamma vaikka menisi helppoon ja antaisi makkaraa.

Seuraavalla kepillä sama homma, mutta sitten jo rattaat raksuttivat, että taitaa jäädä makkarat saamatta jos keppi ei ilmaannu perässähiihtäjän käteeen. Loput kepit se noukki suuhun ja laskeutui samalla maahan.

On se vaan liukasjärkinen koira. Paljon asiaa ehti oppia puolen kilometrin matkalla. Jännityksellä jään odottamaan seuraavaa jäljestystä.

Kommentit

Miimi sanoi…
Fiksu Hippa! Aatteli varmaan, että kai se mamman pöhkälekin kepin haistaa, jos kerta minäkin.
Hanna P sanoi…
Nii! Tartteeko tässä nyt kaikki työt tehdä.

Seuraavaks se varmaan tuumaa että kyllähän se jäljenkin haistaa kun kerta kepitkin :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla