Kanaharrastuksen nurja puoli

Alho- ja puolialhoporukkamme kasvaa ja komistuu. Siivekkäät ovat nyt noin 5-kuisia, mutta munintaa ja kieuntaa ei ole vielä kuulunut. Sen sijaan Lotalle kuuluu huonoa. Se kuoli keskiviikkona.



Lotta oli monta päivää jotenkin noiveissaan. Söi ja kakkasi, mutta kökötti yksinään eikä ollut niin vilkas touhuamaan kuin muut kaverit. Keskiviikkoaamuna pojat toivat sen tupaan kun olivat löytäneet Lotta-paran jalattomana tarhasta.

Soitin kasvattaja-Minnalle ja kysyin, että mikä kumma mahtaa olla kyseessä ja vastaus oli Marekin tauti. Se on yleisin kanojen kuolemaan johtava virustartunta. Tehokanaloihin saa kanoille rokotteen, mutta harrastekanoille ei, useista pyynnöistä huolimatta. Tauti on herpesviruksen aiheuttama ja se tekee tulehduksen hermoissa ja/tai aivoissa tai kasvaimia elimissä. Lotalla tauti ilmeni halvaustyyppisenä.
Suunnilleen kaikki kanat saavat tartunnan ensimmäisinä elinviikkoina, mutta heikoimmat yksilöt sairastuvat ja kuolevat.

Meidän kanat ovat nuoria ja munintaa aloittamassa, joten se on stressin puolesta kriittinen hetki sairastua. Lotalle ei voinut muuta kuin lopettaa se kärsimästä. Se ei ollut helppoa se, mutta minkä teet.  Ei sitä voinut katsella vierestä kun toinen heikkenee hissukseen.
Muut Minna neuvoi pitämään vahvoina antamalla proteiinipitoista ruokaa ja vitamiinivettä. Kuulemma ihmisten monivitamiini käy hyvin, joten hain kaupasta poretabletteja ja nakkasin niitä juomaveteen.

Toivottavasti Pepin ja Sikuriinan muninta alkaa kivuttomasti. Kyllä noihin veitikoihin kiintyy eikä soisi yhdenkään menevän ennen aikojaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla