Kirjaintaiteilua
Ärsyttää toistaa itseään, mutta teen sen silti. En siksi, että rakastaisin omia tekstejäni ylenmäärin ja haluaisin nostaa itseni jalustalle, vaan siksi, että facebook-maailma on hetken lapsi ja kaikki tarinat katoavat informaatiotulvan alle alta aikayksikön. Sen sijaan blogeista ja keskustelupalstoista mielenkiintoiset keskustelut saa kaivettua esiin kätevästi jos on tarvis joskus muistiaan virkistää.
Kaikenlaisia haasteita siellä kulkee jatkuvasti, mutta Sari tarjoili eteeni varsinaisen helmen. Piti kirjoittaa päivän puuhista viikon ajan kulloisenkin päivän alkukirjaimella toteutettuna. Kun muutenkin jatkuvasti sanoja päässäni pyörittelen, otin riemusta kiljuen haasteen vastaan. Alku meni lämmitellessä, mutta siitä ne hyvin alkoivat irrota. Aika paljon myös senhetkinen fiilis vaikutti siihen, miten pitkät tarinat sai sepitettyä.
Kiva oli myös muiden kirjainpäivityksiä lukea ja huomata, miten sanoja riittää ja jokainen sai omista hommistaan aikaan omanlaisensa päivityksen.
Maanantai. Mielenkiintoista möllytellä munkkeja maisemaan mussukoitten makuupaikoista. Muut miettikööt mitä mahtenee meinata.
Tiistai. Totista touhua tottiskentällä. Tyttölöitä treenatessa tuuli tuiskusi taivaalta, tikkuili tuulenhalkojaan. Täyshäntäinen tyylitteli tottishypyllä taidolla tai tuurilla. Taisi tosin toistoista tavallaan turhautua. Touhukasta töpöä tallasin tassulle. Tokkopa toiseen treeniin tokenemme? Tuota tohtii tuumailla. Taidetaan tarvita terapiaa.
Keskiviikko. Kaveri kessua ketjunaan kiskoo, kaipa ketuttaa kurja kohtalo kun kuukauden koipi kipsissä keppeineen konkkasoo. Koninkikkareet karsinoista kankaalle kärräsin, kitapurje kireänä köhin kutterinpölyä keuhkoistani. Kotona kanat kiitollisina kujersivat kun kauroja kuppiin kiikutin. Kuopuskoirakin koppiin kuikuili kateellisena kanojen kuvuntäytteistä.
Koostahan kuulostaisi kehkeytyvän kertomusta kokonaiseksi kirjaksi!
Torstai. Toistaitoisen tunarointia tulvillaan. Turon T-piisin tyyliin taidan tempasta tequilat tauluun.
Perjantai. Ponipuuhastelun perästä pääsi pari piskiä pellolle poseeraamaan. Päteviä potretteja, paitsi pikkuisen puhuri pöllytti perskarvoja. Pelakuu plus pallolehti porukoineen puolestaan pääsivät puhtaisiin pehkuihin. Pojat poistuvat pirtistä pariksi päiväksi. Päristelen puulavetteja pieniksi, puusavottaa pukkaa penskoille pinottavaksi.
Lauantai. Lukaaliin lupsakka lisäjäsen lymysi, lorvehti laverilla liikaa. Lavetinleikkuusta laistettiin löpön loppuessa lyhyeen. Lähdettiin lenkille löllöön litostelemaan, likat läiskyttelivät lätäköissä. Lounaaksi lärviin lammasta limniläisittäin. Leffa leppoisan lauantain lopuksi, lystiä!
Sunnuntai. Siirtyminen suviaikaan säpsäytti; sikamaisen sukkelaan sujahti sunnuntai! Siron soidintanssin seuraamista, sorjakaulat siellä siivillään suihkivat, säveliään soittelivat. Sohvailua, syömistä, soratassujen siistintää. Sielunsiskon sivistävää sekä samanhenkistä seuraa. Se siitä söndaagista, suotta suurempia stressaamaan. Sanataiteiluhaaste siirtyköön suoritettuna syrjään, sottailen seuraavia suunnitelmia. Suttako saati sekundaa siitä seurannee, sama se.
Hevosmaiset tekstit johtuivat siitä, että olen viime aikoina touhunnut tallityttönä. Muuan kaveri kolusi ponin kanssa ja jäi alimmaiseksi murtaen nilkkansa. Joutilaana olentona tarjouduin tekemään aamutallin arkisin sen aikaa minkä apua tarvitaan. Kivaa vaihtelua elämään ja kroppa kiittää kun saa vähän toisenlaista rasitusta osakseen.
Kaikenlaisia haasteita siellä kulkee jatkuvasti, mutta Sari tarjoili eteeni varsinaisen helmen. Piti kirjoittaa päivän puuhista viikon ajan kulloisenkin päivän alkukirjaimella toteutettuna. Kun muutenkin jatkuvasti sanoja päässäni pyörittelen, otin riemusta kiljuen haasteen vastaan. Alku meni lämmitellessä, mutta siitä ne hyvin alkoivat irrota. Aika paljon myös senhetkinen fiilis vaikutti siihen, miten pitkät tarinat sai sepitettyä.
Kiva oli myös muiden kirjainpäivityksiä lukea ja huomata, miten sanoja riittää ja jokainen sai omista hommistaan aikaan omanlaisensa päivityksen.
Maanantai. Mielenkiintoista möllytellä munkkeja maisemaan mussukoitten makuupaikoista. Muut miettikööt mitä mahtenee meinata.
Tiistai. Totista touhua tottiskentällä. Tyttölöitä treenatessa tuuli tuiskusi taivaalta, tikkuili tuulenhalkojaan. Täyshäntäinen tyylitteli tottishypyllä taidolla tai tuurilla. Taisi tosin toistoista tavallaan turhautua. Touhukasta töpöä tallasin tassulle. Tokkopa toiseen treeniin tokenemme? Tuota tohtii tuumailla. Taidetaan tarvita terapiaa.
Keskiviikko. Kaveri kessua ketjunaan kiskoo, kaipa ketuttaa kurja kohtalo kun kuukauden koipi kipsissä keppeineen konkkasoo. Koninkikkareet karsinoista kankaalle kärräsin, kitapurje kireänä köhin kutterinpölyä keuhkoistani. Kotona kanat kiitollisina kujersivat kun kauroja kuppiin kiikutin. Kuopuskoirakin koppiin kuikuili kateellisena kanojen kuvuntäytteistä.
Koostahan kuulostaisi kehkeytyvän kertomusta kokonaiseksi kirjaksi!
Torstai. Toistaitoisen tunarointia tulvillaan. Turon T-piisin tyyliin taidan tempasta tequilat tauluun.
Perjantai. Ponipuuhastelun perästä pääsi pari piskiä pellolle poseeraamaan. Päteviä potretteja, paitsi pikkuisen puhuri pöllytti perskarvoja. Pelakuu plus pallolehti porukoineen puolestaan pääsivät puhtaisiin pehkuihin. Pojat poistuvat pirtistä pariksi päiväksi. Päristelen puulavetteja pieniksi, puusavottaa pukkaa penskoille pinottavaksi.
Lauantai. Lukaaliin lupsakka lisäjäsen lymysi, lorvehti laverilla liikaa. Lavetinleikkuusta laistettiin löpön loppuessa lyhyeen. Lähdettiin lenkille löllöön litostelemaan, likat läiskyttelivät lätäköissä. Lounaaksi lärviin lammasta limniläisittäin. Leffa leppoisan lauantain lopuksi, lystiä!
Sunnuntai. Siirtyminen suviaikaan säpsäytti; sikamaisen sukkelaan sujahti sunnuntai! Siron soidintanssin seuraamista, sorjakaulat siellä siivillään suihkivat, säveliään soittelivat. Sohvailua, syömistä, soratassujen siistintää. Sielunsiskon sivistävää sekä samanhenkistä seuraa. Se siitä söndaagista, suotta suurempia stressaamaan. Sanataiteiluhaaste siirtyköön suoritettuna syrjään, sottailen seuraavia suunnitelmia. Suttako saati sekundaa siitä seurannee, sama se.
Hevosmaiset tekstit johtuivat siitä, että olen viime aikoina touhunnut tallityttönä. Muuan kaveri kolusi ponin kanssa ja jäi alimmaiseksi murtaen nilkkansa. Joutilaana olentona tarjouduin tekemään aamutallin arkisin sen aikaa minkä apua tarvitaan. Kivaa vaihtelua elämään ja kroppa kiittää kun saa vähän toisenlaista rasitusta osakseen.
Kommentit