Ulkoilmailua

Tarkoittaa suomennettuna oleilua ulkoilmassa eikä ulkoilua yläilmoissa. No heh.

Atte valmistautui perjantaina Arktiseen hysteriaan eli viikonlopun partioleirille Reponiemeen asianmukaisesti pukeutuneena:


Huomaa varsinkin huivin solmussa roikkuva hakaneuloista ja helmistä koottu isänmaallinen koriste.
Paita on käytetty, mutta uudenveroinen ja vähän kookas, mutta kympin hinta Lehmosta haettuna ei ollut paha nakki kun uusi maksaa moninkertaisesti ja paidan omistaja tulee kasvamaan vielä.

Mutta kyllä oli pitkä aika odotella lähtöhetkeä! Mentiin porukalla koirat lenkittämään kun siinä sai sentään vähän toista tuntia kulumaan. Juttu eteni partioaiheisiin sanontoihin.
"Aina valmiina!" minä sanoin.
"Et sie niin voi sanoa kun et oo partiolainen! Siun pitää kysyä." Atte valisti.
"Ai kysyä mitä?"
"Että oletko valmis?"
"No oletko?"
"EI NOIN kun siun pitää kysyä koko kysymys!"
"Oletko valmis?"
"Aina valmiina!"

Niin kuin partiopoika konsanaan. Menihän se tyhmemmällekin lopulta jakeluun.

Leirillä oli mukavaa. Puiden kantoa, pilkkimistä, trangiaruokaa, puolijoukkueteltan pystytystä ja kipinämikkona valvomista. Ensimmäisen yön olivat teltassa, mutta toisena iltana nousi mahdoton myrskytuuli ja joukko majoittautui laavuun. (Ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella eivät osanneet ottaa niin voimakasta tuulta huomioon ja kudit viuhuivat ohi, sikäli kuin se ketään kiinnostaa.)

Atte kertoi saaneensa selville teen tarkoituksen. Sen avulla kuulemma pysyy kipinävuorossa hereillä. Uusi makuupussikin todettiin tarkoitukseen sopivaksi, joten oikein onnistunut reissu oli.

Sillä välin me Kimmon kanssa puuhattiin omiamme. Kimmo kävi ennen hiihtolomaa koulun kanssa Maarianvaaralla laskettelua kokeilemassa ja tykästyi lajiin. Siispä lauantaina suuntasimme keulan Maarialle. Kimmolle suksisetti ja minulle lauta. Onhan minulla omakin, mutta en halua sillä 24-vuotiaalla retrolaudalla enää laskea. Liian pitkä, painava ja jäykkä nykyisiin verrattuna.

Tulin miettineeksi, että miten kauan siitä on kun viimeksi kävin rinteessä ja laskutoimituksen tulos oli, että viisi vuotta sitten. Mitä ihmettä olen tehnyt viimeisenä viitenä vuotena? Ei voi aika kulua näin nopeasti. Pakko olla niin kun talvella 2010 olin Heilissä työelämävalmennuksessa ja kävin tekemässä juttua eräästä lautailijapojasta, joten pääsin Mustavaaralle ihan ilmaiseksi rinteeseen. Taisin käydä parikin kertaa enkä sen jälkeen ole laudan päälle hypännyt. Voi sentään.

No, nyt pääsin ja kroppa oli sitä mieltä, että voisi harrastaa vähän useammin. Kolmen tunnin lippu riitti vallan mainiosti tekemään joka toisen jäsenen armottoman kipeäksi. Takajalan etureisi oli loppuajasta ihan hapoilla, mutta seuraavana päivänä sen lisäksi olivat myös sääret, kyljet ja hartiat kuin hakattuja.

Mutta kivaa oli ja niin oli Kimmollakin. Päivä oli melko synkän pilvinen, kuten kuvasta näkyy.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla