Kenraaliharjoitus ennen piirinmestiksiä

Aika viime tinkaanhan tuo viimeinen treeni jäi, kuten tavallista. Ottiatuota... eipä se suklaapylly ainakaan minun oloa helpota. Meinaan, että Jatsi huolehtii tehokkaasti pienen jännitysmomentin säilymisestä.

Jälki vanheni kolme tuntia. Jana oli noin 40 metriä ja meni hyvin, se täytyy tunnustaa. Vähän ajautui takajäljen puolelle, mutta lähti kuitenkin heti oikeaan suuntaan.

Mutta se eka keppi! Revinkö housuni vai hakkaanko päätä männynkylkeen? Ei ajatuksen puolikastakaan ilmaisusta. Siinä seistä törötettiin ja etsittiin kun eräs ei tajunnut, mitä olisi pitänyt etsiä. Puoliväkisin pakotin sen kepin kohdalle, että pääsin palkkaamaan siitä. Ja kas kummaa, muiden keppien kohdalla ei ollut mitään ongelmia.

Paitsi vitosen. Mikä harhajälki lie mennyt justiin sopivasti siitä kepin sivusta, kun Jatsi teki semmoisen sievän koukkauksen niin että keppi jäi. Siihen en viitsinyt jäädä jumittamaan. Pääasia että viimeinen löytyi ilman konstailuja ja kulmat otti tosi tarkasti.

En sano enää mitään. Lauantaina nähdään missä mennään, jos mennään missään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla