Taas yksi uusi kokemus takana
Kultaiset Juuret ry pyysi minua Koivuniemen kentälle mölli-tokoon tuomariksi. Kyseessä on hyväntekeväisyysyhdistys, jonka tuotto menee tällä hetkellä intialaisten Michlin ja Alilen orpokotien hyväksi.
Omasta tokourasta on jo aikaa, mutta uskaltauduin silti arvostelemaan. Ihania möllejä, kertakaikkiaan! Rotujen kirjo oli kahden sekarotuisen lisäksi bullmastiffi, dobermanni, espanjanvesikoira ja sheltti. Kaikilla on tämän näytön perusteella hieno tokoura edessä. Vai liekö ollut liian hellämielinen tuomari kun tuli niin hyviä pisteitä... Olipa niin tai näin, minulla oli mukavaa ja kilpailijoilla kaiketi myös. Yritin antaa samalla hyviä neuvoja eri asioihin, koska itsekin aikanaan otin kiitollisena kaikki opastukset vastaan. Ilmeisesti osasin pitää linjani, koska järjestäjät olivat myös minuun tyytyväisiä ja saatan palata asiaan vielä joskus.
Sain rinnuksiini vaaleanpunaisen tuomariruusukkeen ja katu-uskottavuus hypähti kerralla taivaisiin. Antoivat kokeen jälkeen sen ruusukkeen omaksi ja olin jo siitä aivan otettu, saati sitten kun sain kaikki muut lahjat. Ihana ruukkukukka, kerrottu tulilatva, jonka todennäköisesti onnistun tappamaan alta aikayksikön. On se ainakin jonkin aikaa kaunis. Sen lisäksi pieni pussi koirannappuloita ja kaksi kirjaa, koiran kotihoidon opas ja etikettiopas. Eiköhän tule luettua.
Tämän jälkeen piipahdin pikaisesti Elinan luona. Turre oli ovella vastassa ja sekosi totaalisesti. Aussien ilo on niin ylitsepursuavaa, että sitä ei voi sanoin kuvailla. Se pitää kokea.
Pojat olivat tänä aikana kavereittensa ja heidän äidin kanssa Hoplopissa ja olivat siitä riehumisesta aivan poikki. Kiitos Terhille kaitsennasta vielä tätäkin kautta, jos sattuu lukemaan.
Illalla tein Jatsin kanssa pihatottista ja virtaa oli taas pienen voimalan verran. Silmissä muljahteli hullunkiilto, mutta onneksi se oli sitä hyvää hulluutta. Että minä rakastan tuota koiraa!
Omasta tokourasta on jo aikaa, mutta uskaltauduin silti arvostelemaan. Ihania möllejä, kertakaikkiaan! Rotujen kirjo oli kahden sekarotuisen lisäksi bullmastiffi, dobermanni, espanjanvesikoira ja sheltti. Kaikilla on tämän näytön perusteella hieno tokoura edessä. Vai liekö ollut liian hellämielinen tuomari kun tuli niin hyviä pisteitä... Olipa niin tai näin, minulla oli mukavaa ja kilpailijoilla kaiketi myös. Yritin antaa samalla hyviä neuvoja eri asioihin, koska itsekin aikanaan otin kiitollisena kaikki opastukset vastaan. Ilmeisesti osasin pitää linjani, koska järjestäjät olivat myös minuun tyytyväisiä ja saatan palata asiaan vielä joskus.
Sain rinnuksiini vaaleanpunaisen tuomariruusukkeen ja katu-uskottavuus hypähti kerralla taivaisiin. Antoivat kokeen jälkeen sen ruusukkeen omaksi ja olin jo siitä aivan otettu, saati sitten kun sain kaikki muut lahjat. Ihana ruukkukukka, kerrottu tulilatva, jonka todennäköisesti onnistun tappamaan alta aikayksikön. On se ainakin jonkin aikaa kaunis. Sen lisäksi pieni pussi koirannappuloita ja kaksi kirjaa, koiran kotihoidon opas ja etikettiopas. Eiköhän tule luettua.
Tämän jälkeen piipahdin pikaisesti Elinan luona. Turre oli ovella vastassa ja sekosi totaalisesti. Aussien ilo on niin ylitsepursuavaa, että sitä ei voi sanoin kuvailla. Se pitää kokea.
Pojat olivat tänä aikana kavereittensa ja heidän äidin kanssa Hoplopissa ja olivat siitä riehumisesta aivan poikki. Kiitos Terhille kaitsennasta vielä tätäkin kautta, jos sattuu lukemaan.
Illalla tein Jatsin kanssa pihatottista ja virtaa oli taas pienen voimalan verran. Silmissä muljahteli hullunkiilto, mutta onneksi se oli sitä hyvää hulluutta. Että minä rakastan tuota koiraa!
Kommentit