Patchcoat-miitti

"Maailma muuttuu, Eskoseni", sanoi jo isä-nummisuutari aikoinaan. Niin tekee. Ennen aussietreffit oli yhtä kuin lähisukulaisten tapaaminen. Nykyään voi jo järjestää pelkän kenneltapaamisen ihan täällä susirajallakin.

Pirjo oli tullut Elsan kanssa agilitykisoihin Joensuuhun, mutta sairastui eikä korkean kuumeen takia päässyt yhteistapaamiseen. Tästä minulla ei ollut aavistustakaan. Minä olin viimeisenä paikalla ja piti ihan hieraista silmiä, kun koiralauma laukkoi kohti. Mitä ihmettä? Joukon jatkona oli Jatsin hämeenlinnalaissisko Elsa! Olipa mukava yllätys, kun ei sitä liian usein pääse näkemään ja Elviira on ihana! Aivan Unelman kaksoisolento myös ulkonäkönsä puolesta.

Tällä kertaa kokoonnuimme Kuhasaloon, Pyhäselän rannalle ihanaan aarnimetsään. Siellä kiertää yleinen luontopolku, mutta menimme siitä huolimatta hurjan lauman kanssa polkua kiertämään.
Paikalla olivat siis meidän lisäksi Miimi, Unelma, Pami ja Elsa, Hilkka ja Kiri, Satu, Sirkku ja Susu sekä heidän muunrotuiset Mörkö ja Topi.
Reitillä on useita nuotiopaikkoja ja yhden luona törmättiin mieslaumaan. Koirat olivat sitä mieltä, että näillähän on lupaavan näköisiä kasseja mukana. Vähän sai neitejä kovemmin komentaa, että jättivät ulkopuoliset rauhaan. Äijäporukkaa taisi enemmän huvittaa kuin ärsyttää meidän vapaana juoksevat ja huonosti koulutetut koirat.

Lenkin jälkeen mentiin vielä Miimin, Satun ja Sirkun kanssa Kimmelin pihalle palauttamaan Elsa omistajilleen. Pirjo oli kurjan näköinen, mutta sen verran elämän syrjässä kiinni, että pystyi meidän kanssa juttelemaan ja tervehtimään koiria.

Kuvat ovat... no, kun ei ole valoa, ei ole kuviakaan. Meneehän ne muistoina jos ei muuten heissä silmä juuri lepää.
http://hannamir.kuvat.fi/kuvat/Patchcoat-miitti/

Kiitoksia kaikille, oli mukava nähdä taas kerran.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla