Vaihteeksi jotain järkevää

Sattui eilen iltasella muutakin asiaa kaupunkiin, joten samalla koira mukaan ja kahlaamaan siihen lammikkoon, jota kentäksi kutsutaan.
Jatsilla oli taas ihan liikaa kiekkoja päällä eli kuuntelukyky lähes olematon. Otin seuraamista ja jääviä liikkeitä ja viimeksi mainitut olivat hitaita ja toivottomia. En kyllä moiti pikkuneitiä, koska en minäkään haluaisi istua, saati rojahtaa makuulle niin kosteaan paikkaan. Olkoon. Ei aina voi mennä putkeen.

Tänä aamuna oli taas feissarista hyötyä kun huomasin Elinan ilmoittaneen olevansa vapaalla. Kiinni kuin leipään! Kysyin, olisiko lenkki- ja esineruutuseuraa saatavilla ja kyllä oli. Pyrähdimme Jatsin kanssa heille ja jatkettiin porukalla matkaa Sipriin. Ensin höyrynpoisto lenkin merkeissä ja koirat autoon ruudun teon ajaksi. Takakontissa koitti kaksinkertainen hepuli. Olivat vissiin sitä mieltä, että me hylätään heidät iäksi.

Turre oli ekana vuorossa ja toi kaksi esinettä. Ensimmäisen pudotti muutaman kerran, mutta toisen vain yhden kerran tuodessaan. Hyvä! Esineitten riepottaminen on ollut ongelmana, mutta talven aikana on jotain mennyt jakeluun. Tämä selviää treenaamalla kun muuten se tekee tehokasta työtä.

Elina vei Turren autoon ja tuli Jatsin perässä lentämällä takaisin.
Jatsi tiesi heti, mistä oli kyse ja intoa riitti. Kaksi ensimmäistä esinettä nousi hyvin. Toisen pudotti, kun en kehunut tuodessaan. Tätä harjoitellaan tästä lähtien. Kolmas oli hankala, mutta tuuli tyyntyi joksikin aikaa ja se varmaan vaikutti asiaan. Lähes heti kun tuuli taas virisi, Jatsi ilmaisi esineen. Mahtavat pallopelit palkaksi ja lihapulla päälle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla