"Täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan..."

 Onhan se suuri ihme päivätaivahankin, mutta on niin helppo unohtaa se, mikä ei näy.


Minä olen kuuhullu kahdellakin tavalla. Rakastan katsella kuuta, olipa se sirppi, puolikas tai täysi, ja nousuvaiheen kääntyessä lopuilleen kuu valvottaa. Viimeksi mainittua ominaisuutta jotkut väittävät hölynpölyksi. 

En ymmärrä moista ajattelutapaa, koska jokainen on yksilö. Se, joka ei valvo tai saa huikeita idiksiä täydenkuun aikaan, ei voi ymmärtää meitä herkempiä. Mielestäni kuuhullujen vähättely on vain oman itsen ylentämistä luontoa mahtavammaksi. Jos kuu liikuttaa valtameriä, miksi se ei vaikuttaisi meihin maan matosiin?

Tästä sutjakka aasinsilta maailman tapahtumiin. Markku Pölönen kirjoitti 10.10.2012 Karjalan Heilin kolumnissaan (s. 6), että kuussa ei ole käyty, vaan kyseessä oli jenkkien propagandaelokuva. 

Olen samaa mieltä. En jaksa linkittää kaikkea sitä juupas-eipäs -vääntöä, mitä netissä tästä aiheesta on kirjoitettu. Ihmettelen vain, että jos 60-luvun tekniikalla kuussa olisi oikeasti käyty, sen pitäisi 2000-luvun tekniikalla olla kevyttä kauraa. Missä ovat kaikki nykyajan kuuretket? Ja oikeat videotallenteet niistä?



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiraa luulin pyytäneeni, mutta mitä sainkaan

Ykkönen, kakkonen, hevosmies Makkonen...

Taiteentäyteinen viikonloppu Imatralla