Teleportaatio on totta

"Totuus on tarua ihmeellisempää."
Se, joka tuon päästi ensimmäisen kerran suustaan, tiesi mitä puhui.

Muutamia vuosia sitten kun Mari ja Jarno muuttivat rakentamaansa taloon, menin käymään ja autoin tavaroiden järjestelyssä. Kotona lähtiessä pengoin hattuhyllyä, koska oli talvi ja halusin yhden tietyn pipon päähäni, mutta sitä ei löytynyt mistään. Otin toisen pipon.

Marin luona ei ollut vielä naulakkoa, joten heitin takin sohvalle ja laskin hanskat ja pipon sohvan selkänojalle. Kun olin lähdössä, se kaipaamani pipo oli hanskojen ja pipon alla. Se ei todellakaan ollut siinä silloin kun riisuin asusteeni. Lähdin siis kotiin kahden pipon kanssa. Tämän jälkeen pipot ja muut eivät ole seikkailleet omin nokkineen.

Paitsi viime aikoina.

Kimmo käy kahden luokkakaverinsa kanssa lentistreeneissä kahdesti viikossa. Toisten poikien äitien kanssa kuljetetaan heitä vuoronperään. Erään kerran pojat menivät taksilla Riston luokse, jossa tekivät läksyt. Kun treeneihin lähtö koitti, Kimmon treenikassia ei näkynyt missään. He etsivät kaikki paikat ja Terhi soitti taksikuskillekin, että onko kassi siellä, vaikka Kimmo muisti ottaneensa sen mukaan. Ei ollut taksissa, vaan seuraavana aamuna kassi löytyi Kimmon pulpetilta.

Tenttasin Kimmoa, että ethän vaan sittenkin unohtanut kassia koululle ja poika kivenkovaan vannoi, että kassi lähti mukaan ja otti sen taksista Riston luokse. Halusin uskoa, koska Kimmo huolehtii tavaroistaan paljon paremmin kuin Atte ja minä yhteensä. Jokainen, joka on Kimmon tavannut, voi allekirjoittaa sen että siinä on tervejärkinen kaveri.

Tänään sattui taas vastaava tapaus. Terhi kävi hakemassa pojat koululta ja Risto todisti, että kassi oli varmasti Terhin autossa. Kamat jäivät autoon - vahtimatta, kukapa osaisi pelätä tavaroittensa katoamista - koska samalla autolla lähtivät treeneihin, mutta Kimmon kassi puuttui taas. Jalat hiertyivät treeneissä kun ei ollut sisäkenkiä.

Minna oli iltapäivällä mennyt Kimmon luokkaan vanhempainvarttiin ja kertoi, että siellä se kassi oli Kimmon pulpetilla.

En tiedä mitä ajatella. Kerrankin minun päänsisukseni on täydellisen hiljaa.

* * *

Edittiä kehiin...

Mietiskelin tätä facebookin puolellakin ja ystäväni Kati kommentoi asiaa näin: "Kimmon treenikassi on nyt jostain syystä asemoitunut jonkin aika-avaruus-vääristymän laidalle ja hupsahtaa toistuvasti madonreikään, joka johtaa sinne pulpetille."

Madonreikä oli se sana, jota hain!