Nauti flunssasta!
On se kumma kun joka syksy tai viimeistään talvella törmää jonkun sairaalloisen terveen toimittajan toimintaohjeisiin, kuinka suhtautua lentsun yllättäessä.
"Kääriydy torkkupeittoon, lue kirjaa, katso rästiin jääneet ohjelmat telkkarista ja juo kuumaa. Syö suklaata, sairaanahan on kaikki sallittua. Ota rennosti ja nauti parista vapaasta."
Uskomatonta potaskaa!
Kolme päivää kyseisen taudin kourissa viettäneenä tiedän asiasta jotain. Nyt on neljäs päivä ja elämä taitaa sittenkin voittaa.
Lue kirjaa? Miten, kun pimeässä ei näe ja valoisassa kirvelee silmiä? Kyyneleet estävät lukemisen ja päänsäryn moukari takoo otsalohkoa. Kirjaimet hyppivät niin että pelottaa niiden putoavan sivuilta kokonaan pois.
Sama koskee telkkaria. Sitä näkee katsoa pimeässäkin, mutta itse laite häikäisee kyyneleet ja hetki sitten hellittäneen päänsäryn esiin.
Torkkupeittoon kääriytymistä periaatteessa kannatan, mutta peitto on solmussa kun koko kropan kattava kolotus estää rauhassa makoilun. Peitto päällä on kuuma ja pois nakkaaminen paleltaa. Ole siinä sitten.
Kuuma juoma saattaa tepsiä normaalille ihmiselle, mutta minun kurkkuun se koskee entistä enemmän. Turrutan kurkkuni mieluummin jäätelöllä.
Entä suklaa? Sehän tunnetusti poistaa kaikki vaivat panetuksesta pahaan mieleen.
Ei muuten poista! Jokainen tietää, ettei flunssassa henki kulje kuin takaoven kautta ja huonosti sieltäkin. Makuaistin puuttuessa suklaan varsinainen nautinto menee täysin hukkaan ja muu vaikutus kerääntyy pihtipieliin.
Ylimääräinen vapaakin koskee vain duunareita. Pienyrittäjän tulonmenetys on kokonaan toinen juttu, että se siitä rentoutumisesta.
Moisen ällösiirappisen lässytyksen lukemisesta pukkaa lähinnä oksennustautia ja siihen verrattuna mikä tahansa tavallinen flunssa on kieltämättä kevyttä kauraa.
Näin syvällisiä mietteitä syntyy lumessa kahlaten ja hiessä kylpien eli kolan kanssa seurustellessa. Suosittelen flunssaa inspiraation lähteenä! Muuhun siitä ei ole.
Jos olisin Mikko Zetterberg, sanoisin että flunssa on kuin hesalaiset. Niitä kestää pieninä annoksina ja tarpeeksi harvoin.
"Kääriydy torkkupeittoon, lue kirjaa, katso rästiin jääneet ohjelmat telkkarista ja juo kuumaa. Syö suklaata, sairaanahan on kaikki sallittua. Ota rennosti ja nauti parista vapaasta."
Uskomatonta potaskaa!
Kolme päivää kyseisen taudin kourissa viettäneenä tiedän asiasta jotain. Nyt on neljäs päivä ja elämä taitaa sittenkin voittaa.
Lue kirjaa? Miten, kun pimeässä ei näe ja valoisassa kirvelee silmiä? Kyyneleet estävät lukemisen ja päänsäryn moukari takoo otsalohkoa. Kirjaimet hyppivät niin että pelottaa niiden putoavan sivuilta kokonaan pois.
Sama koskee telkkaria. Sitä näkee katsoa pimeässäkin, mutta itse laite häikäisee kyyneleet ja hetki sitten hellittäneen päänsäryn esiin.
Torkkupeittoon kääriytymistä periaatteessa kannatan, mutta peitto on solmussa kun koko kropan kattava kolotus estää rauhassa makoilun. Peitto päällä on kuuma ja pois nakkaaminen paleltaa. Ole siinä sitten.
Kuuma juoma saattaa tepsiä normaalille ihmiselle, mutta minun kurkkuun se koskee entistä enemmän. Turrutan kurkkuni mieluummin jäätelöllä.
Entä suklaa? Sehän tunnetusti poistaa kaikki vaivat panetuksesta pahaan mieleen.
Ei muuten poista! Jokainen tietää, ettei flunssassa henki kulje kuin takaoven kautta ja huonosti sieltäkin. Makuaistin puuttuessa suklaan varsinainen nautinto menee täysin hukkaan ja muu vaikutus kerääntyy pihtipieliin.
Ylimääräinen vapaakin koskee vain duunareita. Pienyrittäjän tulonmenetys on kokonaan toinen juttu, että se siitä rentoutumisesta.
Moisen ällösiirappisen lässytyksen lukemisesta pukkaa lähinnä oksennustautia ja siihen verrattuna mikä tahansa tavallinen flunssa on kieltämättä kevyttä kauraa.
Näin syvällisiä mietteitä syntyy lumessa kahlaten ja hiessä kylpien eli kolan kanssa seurustellessa. Suosittelen flunssaa inspiraation lähteenä! Muuhun siitä ei ole.
Jos olisin Mikko Zetterberg, sanoisin että flunssa on kuin hesalaiset. Niitä kestää pieninä annoksina ja tarpeeksi harvoin.
Kommentit